huk­kaus

substantiivi/ˈhukːɑus/
Jaa

Johdettu sanasta: hukata

Merkitys

(käännetty englannista)
  1. (harvinainen)tavaran tai asian kadottaminen tai hukkaaminen

Esimerkkilauseet

Se oli voiman hukkausta ja lyhytnäköisyyttä.
— Maria Jotuni, Evakuoidut; Palvelustytön romaani
Hän astui esiin, ja pudisti ystävyydellä sairaan kättä ja pyysi häntä lohduttamaan itseään kaunisten kasvojensa hukkauksesta, joiden kautta hän oli pelastanut sotapäällikkönsä hengen.
— W. H. Riehl, Kauneuden kirous

Taivutustiedot

Taivutusluokka 39

SijamuotoYksikkö
Nominatiivihukkaus
Genetiivihukkauksen
Partitiivihukkausta
Essiivihukkauksena
Translatiivihukkaukseksi
Inessiivihukkauksessa
Elatiivihukkauksesta
Illatiivihukkaukseen
Adessiivihukkauksella
Ablatiivihukkaukselta
Allatiivihukkaukselle
Abessiivihukkauksetta

Riimit

-ukːɑus

Kaikki riimit

Lähteet