hu­las

Jaa
Viittaa artikkeliin

Merkitykset

  1. rakennuksen ulkonurkka, salvos; rakennuksen edessä oleva katos; onton kohdan yli kaartuva reuna
  2. iso lätäkkö

Etymologia

1hulas1 – rakennuksen ulkonurkka, salvos; rakennuksen edessä oleva katos; onton kohdan yli kaartuva reuna

Alkuperä
Lainasana (balttilainen)
Vanhin tieto
Bartholdus, 1714
Levinneisyys
Keski- ja Pohjois-Pohjanmaa, paikoin Pohjois-Savo Peräpohja

Lähtökohta: ← balttilainen, vertaa liettua šùlas ’tukipuu, paalu, tynnyrinkimpi, kaivon puureunuksen hirsi; oven- tai portinpieli’, latvia šuls (← liettua) ’rakennuksen päätyyn lisärakennusta tehtäessä pantu lovellinen tukipuu’.

Myös germaaninen alkuperää on esitetty (germaaninen *hula ’ontto’, *hula-z ’ontto tila, kolo’, muinaisnorja holr ’onsi, kolo, vatsaontelo’).

Samaa juurta olevia sanoja

2hulas2 – iso lätäkkö

Sanakirjassa
Käsitellään sanan hulasvesi yhteydessä
Vastineita
pohjois- eli vienankarjala

Lähtökohta: Voi myös olla samaa balttilainen alkuperää kuin hulas, vertaa liettua šùlė ’tynnyri’, šulinỹs ’kaivo’, alkuaan ilmeisesti ’paaluilla tuettu lähde’, jotka ovat liettua šùlas ’tukipuu, paalu’ sanan johdoksia.

Alkuperästä on useita selityksiä. Voi olla samaa deskr. lähtöä kuin hulahtaa, hulista (ainakin muoto hulevesi voi viitata tähän), vertaa myös hulve, hulve-, hulppavesi ’tulvavesi’, hulveellaan, hulpeillaan, huljeillaan ’tulvillaan’, hulvehtia ’tulvia’ (katso hulvata).

Myös samaa germaaninen alkuperää kuin sanalle hulas on esitetty.

Vastineet sukukielissä (1 kieli)

Lähisukukielissä

pohjois- eli vienankarjalapohjois- eli vienankarjala ulehuisillah ’roskia täynnä (lattia)’, eteläkarjala ulandeh ’vesipaikka suossa’.

Samaa juurta olevia sanoja

Lähteet

Viittaa tähän artikkeliin

Asiasanasto.fi. (s.a.). Hulas. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 19.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/hulas