hu­lah­taa

verbi/ˈhulɑhtɑːˣ/
Jaa
Viittaa artikkeliin

hu-lah-taa (3 tavua) · 8 kirjainta

Merkitys

(käännetty englannista)
  1. virrata tai purskahtaa äkillisesti ja runsaasti

Synonyymit

Esimerkkilauseet

Jo kuohahtaa vouti uudelleen, lyö oluthaarikan pöytään, että sen sisältö pöydälle hulahtaa, mutta salaperäisesti Panu tarttuu häntä käsipuoleen, vetää luokseen ja kuiskaa jotakin korvaan.
— Juhani Aho, Panu
Kujasella, lähellä vallesmannin taloa, juosta hulahti vastaan vallesmannin nuori, aina iloinen koira Hula.
— Maiju Lassila, Mestari Nyke
Sieltä Kääpa jõgi jatkaa eteenpäin ja yhtyy Kullavere jõgeen 14 kilometrin päässä koillisessa ja kuusi kilometriä ennen sen joensuuta vedet hulahtavat Peipsijärven pohjoisosan länsirantaan.
— Wikipedia: Saare järv

Etymologia

Vanhin tieto
Christfrid Ganander, 1786
Levinneisyys
laajalti murt.
Vastineita
karjala

Deskr. sanoja, vertaa huljua, hulkkua1.

Vastineet sukukielissä (1 kieli)

Lähisukukielissä

karjalahuĺata ’solista; meluta, telmiä’, hulissa ’kuljeksia joutilaana’.

Samaa juurta olevia sanoja

Liittyvät sanat

Hierarkia

Yläkäsitteet

Englanninkieliset vastineet

  • gush

Esiintymistiheys

573 esiintymää · 0.2 / milj.

Suomi24
0.2
Sanomalehdet
0.1
Aikakauslehdet
0.3
Wikipedia
0.0
Reddit
0.2
Tekstitykset
0.0

Taivutustiedot

Taivutusluokka 53 (muistaa), vokaalivaihtelutyyppi F

Yleisimmät: hulahtaa 50 % · hulahti 41 % · hulahtanut 9 %

MuotoTaivutus
Infinitiivi
Ind. prees. yks. 1.
Ind. imperf. yks. 3.
Kond. prees. yks. 3.
Pot. prees. yks. 3.
Imperat. prees. yks. 3.
Akt. 2. partisiippi
Pass. imperf.

Verbin hulahtaa taivutus

Indikatiivi

PersoonaPreesensImperfektiPerfektiPluskvamperfekti
minähulahdanhulahdinolen hulahtanutolin hulahtanut
sinähulahdathulahditolet hulahtanutolit hulahtanut
hänhulahtaahulahtion hulahtanutoli hulahtanut
mehulahdammehulahdimmeolemme hulahtaneetolimme hulahtaneet
tehulahdattehulahditteolette hulahtaneetolitte hulahtaneet
hehulahtavathulahtivatovat hulahtaneetolivat hulahtaneet
passiivihulahdetaanhulahdettiinon hulahdettuoli hulahdettu

Konditionaali

PersoonaPreesensPerfekti
minähulahtaisinolisin hulahtanut
sinähulahtaisitolisit hulahtanut
hänhulahtaisiolisi hulahtanut
mehulahtaisimmeolisimme hulahtaneet
tehulahtaisitteolisitte hulahtaneet
hehulahtaisivatolisivat hulahtaneet
passiivihulahdettaisiinolisi hulahdettu

Imperatiivi

PersoonaPreesensPerfekti
sinähulahda—
hänhulahtakoonolkoon hulahtanut
mehulahtakaamme—
tehulahtakaa—
hehulahtakootolkoot hulahtaneet
passiivihulahdettakoonolkoon hulahdettu

Potentiaali

PersoonaPreesensPerfekti
minähulahtanenlienen hulahtanut
sinähulahtanetlienet hulahtanut
hänhulahtaneelienee hulahtanut
mehulahtanemmelienemme hulahtaneet
tehulahtanettelienette hulahtaneet
hehulahtanevatlienevät hulahtaneet
passiivihulahdettaneenlienee hulahdettu

Infinitiivit

1. infinitiivihulahtaa
1. inf. pitkä muotohulahtaakseen
2. inf. inessiivihulahtaessa
2. inf. inessiivi, passiivihulahdettaessa
2. inf. instruktiivihulahtaen
3. inf. inessiivihulahtamassa
3. inf. elatiivihulahtamasta
3. inf. illatiivihulahtamaan
3. inf. adessiivihulahtamalla
3. inf. abessiivihulahtamatta
3. inf. instruktiivihulahtaman
4. infinitiivihulahtaminen
5. infinitiivihulahtamaisillaan

Partisiipit

Aktiivin 1. partisiippihulahtava
Passiivin 1. partisiippihulahdettava
Aktiivin 2. partisiippihulahtanut
Passiivin 2. partisiippihulahdettu
Agenttipartisiippihulahtama
Kieltopartisiippihulahtamaton

Riimit

-ulɑhtɑː

Kaikki riimit

Lähteet

Viittaa tähän artikkeliin

Asiasanasto.fi. (s.a.). Hulahtaa. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 20.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/hulahtaa