hul­las­tu­a

Jaa
Viittaa artikkeliin

Merkitys

  1. kuivua ennen aikojaan (vilja); kauhtua

Etymologia

Sanakirjassa
Käsitellään sanan hullata yhteydessä
Vanhin tieto
Elias Lönnrot, 1874
Vastineita
karjala
Vastineet sukukielissä (1 kieli)

Lähisukukielissä (epävarma)

karjalahullata, hullavuttoa ’halvata’, hullavuo ’halvaantua’, hullavus ’halvaus’ (ehkä kontam. hullu + hulvata ’halvata’, katso hulmakka).

Ilmeisesti jtak toista alkuperää on suomi hullata verbiin liitetty alkuaan pitkävokaalinen pohjoisvepsä hūl(av), keskivepsä etelävepsä hul(av) ’kuuma’, hūlduda, hulduda ’kuumeta’.

Samaa juurta olevia sanoja

Lähteet

Viittaa tähän artikkeliin

Asiasanasto.fi. (s.a.). Hullastua. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 20.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/hullastua