- Sanakirjassa
- Käsitellään sanan hullata yhteydessä
- Vanhin tieto
- Elias Lönnrot, 1874
- Vastineita
- karjala
Vastineet sukukielissä (1 kieli)
Lähisukukielissä (epävarma)
| karjala | hullata, hullavuttoa ’halvata’, hullavuo ’halvaantua’, hullavus ’halvaus’ (ehkä kontam. hullu + hulvata ’halvata’, katso hulmakka). |
|---|
Ilmeisesti jtak toista alkuperää on suomi hullata verbiin liitetty alkuaan pitkävokaalinen pohjoisvepsä hūl(av), keskivepsä etelävepsä hul(av) ’kuuma’, hūlduda, hulduda ’kuumeta’.