hu­mal­tu­mi­nen

substantiivi/ˈhumɑltuminen/
Jaa
Viittaa artikkeliin

hu-mal-tu-mi-nen (5 tavua) · 12 kirjainta

Johdettu sanasta: humaltua

Merkitys

  1. teonnimi verbistä humaltua

Esimerkkilauseet

Ja kumminkin oli humaltuminen minulle yhtä välttämätöntä, kuin minulle oli välttämätöntä saada toisilta tuo vakuutus ja haihduttaa itsestäni tuo omituisesti kalvava vaiva.
— Arvid Järnefelt, Heräämiseni
Humaltuminen oli ihan yleistä.
— Alexandre Dumas, Ange Pitou
Olutta juodaan myös isoista kolpakoista, mutta tarkoituksena ei ole humaltuminen.
— Wikipedia: Yhdistynyt kuningaskunta

Etymologia

humaltua + johdin -minen

Taivutustiedot

Taivutusluokka 38 (nainen)

Yleisimmät: humaltuminen 33 % · humaltumista 22 % · humaltumisen 20 %

SijamuotoYksikkö
Nominatiivi
Genetiivi
Partitiivi
Essiivi
Translatiivi
Inessiivi
Elatiivi
Illatiivi
Adessiivi
Ablatiivi
Allatiivi
Abessiivi

Riimit

-uminen

Kaikki riimit

Lähteet

Viittaa tähän artikkeliin

Asiasanasto.fi. (s.a.). Humaltuminen. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 22.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/humaltuminen