hu­mal­tu­a

verbi/ˈhumɑltuɑˣ/
Jaa
Viittaa artikkeliin

hu-mal-tu-a (3 tavua) · 8 kirjainta · Suomen kielen 18 576. yleisin sana

Johdettu sanasta: humala

Merkitys

  1. tulla humalaan, tulla alkoholin vaikutuksen alaiseksi

Synonyymit

Esimerkkilauseet

Mut surtaisko, ei, ja papista viis, vaikka huomenna soittaa se suutaan, sen vieköhön hiis, nyt pikarit täyteen ja juokamme, hei!" niin nimismies humaltuen huutaa.
— Larin-Kyösti, Unta ja totta
Valkoinen Nylkijä oli koettanut kaikin keinoin estää tätä ääretöntä mässäystä, tietäen, että nämä silaamattomat ja kesyttömät luonteet, jotka selvinäkin olivat perin vaikeita hallita, muuttuivat aivan kurittomiksi niin pian kuin humaltuivat.
— Gustave Aimard, Uskollinen Sydän
Viinirunoudessa voitiin käsitellä useita erilaisia teemoja: viiniä ja sen ulkonäköä, viinin juojia, humaltumista ja muita viinin aiheuttamia vaikutuksia, seksiä ja katumusta.
— Wikipedia: Abu Nuwas

Kollokaatiot

Sanoja, jotka esiintyvät usein sanan humaltua lähellä klassikkokirjoissa ja Wikipediassa.

Substantiivit
Illan kuluessa miehet humaltuivat ja pilanteko meni välillä myös fyysiseksi.
— Wikipedia: Fredrik Vilhelm I (Preussi)

Etymologia

Sanakirjassa
Käsitellään sanan humala yhteydessä
Vastineita
inkeroinen, karjala, lyydi, vepsä, vatja, viro, liivi

todennäköisesti ← germaaninen, vertaa nykyruotsi, muinaisruotsi, nykytanska, nykynorja humle, muinaisnorja humli, humla, islanti humall, anglosaksi hymele, keskialasaksa homele ’humala’ (latina humulus mahdollisesti myös ← germaaninen); germaaninen ? ← slaavilainen hmelĭ ← *hŭmelĭ ? ← turkin kieli (1066) qumlak ’muratinkaltainen kasvi, josta hunajalla makeuttaen tehdään juomaa’, tšuvassi χumla ’humala’; turkkilaiselta taholta lainautunut useisiin suomalais-ugrilaisiin kieliin. On myös arveltu, että kantasuomeen samoin kuin germaaniselle taholle sana olisi lainautunut kaupankäynnin yhteydessä suoraan volganbolgaarista.

Vastineet sukukielissä (7 kieltä)

Lähisukukielissä

inkeroinenhummāla ’humala(kasvi, ‑tila)’, humaltua ’päihtyä’
karjalahumala ’humala’, humaltuo ’päihtyä’
lyydi, vepsähumal ’humala’, humalduda, ‑zuda ’päihtyä’
vatjaumala ’humala’, umaltua ’päihtyä’
virohumal
liiviumāl ’humala, päihtymys’

Samaa juurta olevia sanoja

Lue myös Kotuksen kirjoitus humala.

Yhdyssanat ja johdokset

Hierarkia

Englanninkieliset vastineet

  • alcoholize

Esiintymistiheys

5 921 esiintymää · 2.3 / milj.

Suomi24
2.4
Sanomalehdet
0.9
Aikakauslehdet
1.4
Wikipedia
1.4
Reddit
3.0
Tekstitykset
2.5

Taivutustiedot

Taivutusluokka 52 (sanoa), vokaalivaihtelutyyppi I

Yleisimmät: humaltunut 23 % · humaltua 20 % · humaltuu 13 %

MuotoTaivutus
Infinitiivi
Ind. prees. yks. 1.
Ind. imperf. yks. 3.
Kond. prees. yks. 3.
Pot. prees. yks. 3.
Imperat. prees. yks. 3.
Akt. 2. partisiippi
Pass. imperf.

Verbin humaltua taivutus

Indikatiivi

PersoonaPreesensImperfektiPerfektiPluskvamperfekti
minähumallunhumalluinolen humaltunutolin humaltunut
sinähumalluthumalluitolet humaltunutolit humaltunut
hänhumaltuuhumaltuion humaltunutoli humaltunut
mehumallummehumalluimmeolemme humaltuneetolimme humaltuneet
tehumalluttehumalluitteolette humaltuneetolitte humaltuneet
hehumaltuvathumaltuivatovat humaltuneetolivat humaltuneet
passiivihumallutaanhumalluttiinon humalluttuoli humalluttu

Konditionaali

PersoonaPreesensPerfekti
minähumaltuisinolisin humaltunut
sinähumaltuisitolisit humaltunut
hänhumaltuisiolisi humaltunut
mehumaltuisimmeolisimme humaltuneet
tehumaltuisitteolisitte humaltuneet
hehumaltuisivatolisivat humaltuneet
passiivihumalluttaisiinolisi humalluttu

Imperatiivi

PersoonaPreesensPerfekti
sinähumallu—
hänhumaltukoonolkoon humaltunut
mehumaltukaamme—
tehumaltukaa—
hehumaltukootolkoot humaltuneet
passiivihumalluttakoonolkoon humalluttu

Potentiaali

PersoonaPreesensPerfekti
minähumaltunenlienen humaltunut
sinähumaltunetlienet humaltunut
hänhumaltuneelienee humaltunut
mehumaltunemmelienemme humaltuneet
tehumaltunettelienette humaltuneet
hehumaltunevatlienevät humaltuneet
passiivihumalluttaneenlienee humalluttu

Infinitiivit

1. infinitiivihumaltua
1. inf. pitkä muotohumaltuakseen
2. inf. inessiivihumaltuessa
2. inf. inessiivi, passiivihumalluttaessa
2. inf. instruktiivihumaltuen
3. inf. inessiivihumaltumassa
3. inf. elatiivihumaltumasta
3. inf. illatiivihumaltumaan
3. inf. adessiivihumaltumalla
3. inf. abessiivihumaltumatta
3. inf. instruktiivihumaltuman
4. infinitiivihumaltuminen
5. infinitiivihumaltumaisillaan

Partisiipit

Aktiivin 1. partisiippihumaltuva
Passiivin 1. partisiippihumalluttava
Aktiivin 2. partisiippihumaltunut
Passiivin 2. partisiippihumalluttu
Agenttipartisiippihumaltuma
Kieltopartisiippihumaltumaton

Riimit

-uɑ

Kaikki riimit

Lähteet

Viittaa tähän artikkeliin

Asiasanasto.fi. (s.a.). Humaltua. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 22.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/humaltua