hu­mus

substantiivi/ˈhumus/
Jaa

Merkitys

  1. tumma, eloperäinen maa-aines, jossa on runsaasti humushappojaHumus muodostuu eloperäisten ainesten maatumisesta ja kasvien muuttumisesta kangasturpeeksi.

Synonyymit

Yhdyssanat ja johdokset

Liittyvät sanat

Käännökset

  • engl.humus
  • ruotsihumus
  • saksaHumus (m)
  • ranskahumus
  • venäjäгумус, перегной
  • virohuumus
  • norjahumus

Hierarkia

Esimerkkilauseet

Kirkko oli sama kuin rauha — rauha elämän humusta, ja se antaa voimia taisteluun ja voittoon.
— Hall Caine, Kristitty
Mutta aivan erilleen tästä melusta ja humusta, sinne, missä laivan savu kiiruisessa lennossa kiisi kuun valaisemien korkeitten pilvien ohi, — missä yhä kuului laivan laineiden läiskähtävä murtuminen ja valaistun taivaan alla häämötti pimeä, tyyntynyt meri, sinne yksinäisyyteen perähyttien taa tuulen suojaan sijoittui nuori pariskunta.
— Arvid Järnefelt, Ihmiskohtaloja
Päästöjen vähennysratkaisuja ovat soiden vesitalouden palauttaminen kuivauksen ja ojittamisen sijaan, liikalannoituksen välttäminen, maaperän humuksen lisääminen, riisintuotannon metaanipäästöjen hillintä ja lihankäytön hillintä.
— Wikipedia: Maatalous

Englanninkieliset vastineet

  • humus

Esiintymistiheys

1 537 esiintymää · 0.6 / milj.

Suomi24
0.4
Sanomalehdet
1.0
Aikakauslehdet
2.4
Wikipedia
4.5
Reddit
0.4
Tekstitykset
0.2

Taivutustiedot

Taivutusluokka 39

SijamuotoYksikkö
Nominatiivihumus
Genetiivihumuksen
Partitiivihumusta
Essiivihumuksena
Translatiivihumukseksi
Inessiivihumuksessa
Elatiivihumuksesta
Illatiivihumukseen
Adessiivihumuksella
Ablatiivihumukselta
Allatiivihumukselle
Abessiivihumuksetta

Riimit

-umus

Kaikki riimit
aiheet:
luokat:

Lähteet