Asiasanasto.fi

humus

substantiivi

/ˈhumus/

Merkitys

  1. 1.tumma, eloperäinen maa-aines, jossa on runsaasti humushappojaHumus muodostuu eloperäisten ainesten maatumisesta ja kasvien muuttumisesta kangasturpeeksi.

Synonyymit

Yhdyssanat ja johdokset

Liittyvät sanat

Käännökset

  • engl.humus
  • ruotsihumus
  • saksaHumus (m)
  • ranskahumus
  • venäjäгумус, перегной
  • virohuumus
  • norjahumus

Hierarkia

Esimerkkilauseet

Kirkko oli sama kuin rauha — rauha elämän humusta, ja se antaa voimia taisteluun ja voittoon.

Hall Caine, Kristitty

Mutta aivan erilleen tästä melusta ja humusta, sinne, missä laivan savu kiiruisessa lennossa kiisi kuun valaisemien korkeitten pilvien ohi, — missä yhä kuului laivan laineiden läiskähtävä murtuminen ja valaistun taivaan alla häämötti pimeä, tyyntynyt meri, sinne yksinäisyyteen perähyttien taa tuulen suojaan sijoittui nuori pariskunta.

Arvid Järnefelt, Ihmiskohtaloja

Päästöjen vähennysratkaisuja ovat soiden vesitalouden palauttaminen kuivauksen ja ojittamisen sijaan, liikalannoituksen välttäminen, maaperän humuksen lisääminen, riisintuotannon metaanipäästöjen hillintä ja lihankäytön hillintä.

Wikipedia: Maatalous

Englanninkieliset vastineet

  • humus

Esiintymistiheys

1 537 esiintymää, 0.6 / milj.

Suomi24
0.4
Sanomalehdet
1.0
Aikakauslehdet
2.4
Wikipedia
4.5
Reddit
0.4
Tekstitykset
0.2

Taivutustiedot

Taivutusluokka 39

Nominatiivihumus
Genetiivihumuksen
Partitiivihumusta
Essiivihumuksena
Translatiivihumukseksi
Inessiivihumuksessa
Elatiivihumuksesta
Illatiivihumukseen
Adessiivihumuksella
Ablatiivihumukselta
Allatiivihumukselle
Abessiivihumuksetta

Riimit

-umus

Kaikki riimit