karike

substantiivi

/ˈkɑrikeˣ/

Merkitys

1.metsän puista pudonneiden neulasten, lehtien, käpyjen, kuoren ja muun sellaisen materiaalin muodostama kerros maanpinnalla, joka lahoaa vähitellen kangasturpeeksi ja mullaksi

samaa alkuperää karista-verbin kanssa

engl.detritus, plant litter, litter, forest litter, ground litter, surface litter
ruotsiskogsströ, förna
saksaWaldstreu
ranskalitière forestière
venäjäлесной отпад, лесная подстилка
virometsavaris, varis
norjastrø

Paitsi tieltä, löytyi Jussin patteriin myös tuvan puolelta monenlaista jätettä ja kariketta.

Noidat pyrkivät hankkimaan tuosta tulisijasta hieman tuhkaa tai muita karikkeita saadakseen keitoksiinsa tarpeellista voimaa.

Vaikka joukossa on kasveja syöviä lajeja, monet lajit elävät ilmeisesti sammalilla, jäkälillä, sienirihmastolla tai syöden kariketta.

548 esiintymää, 0.2 / milj.

Suomi24

0.1

Sanomalehdet

0.4

Aikakauslehdet

0.5

Wikipedia

2.1

0.1

Tekstitykset

0.0

Taivutusluokka 48, vokaalivaihtelutyyppi A

-ɑrike