hunöörisubstantiivi
/ˈhunøːri/
Merkitys
- 1.murteellinen kunnia, kunnioitustoinen konstaapeleista avasi minulle oven ja teki hunööriä, kun nousin autosta (T. Koivukari)
Etymologia
vrt. ruotsin honnör, perimmiltään ranskan honneur
Esimerkkilauseet
— En tässä osannut ajatella mitään, ihmettelin vaan, mutta nythän minä ymmärrän, että tämä on "hunööri" minulle.
Taivutustiedot
Taivutusluokka 5
| Sijamuoto | Yksikkö |
|---|---|
| Nominatiivi | hunööri |
| Genetiivi | hunöörin |
| Partitiivi | hunööriä |
| Essiivi | hunöörinä |
| Translatiivi | hunööriksi |
| Inessiivi | hunöörissä |
| Elatiivi | hunööristä |
| Illatiivi | hunööriin |
| Adessiivi | hunöörillä |
| Ablatiivi | hunööriltä |
| Allatiivi | hunöörille |
| Abessiivi | hunöörittä |
Riimit
-unøːri
Kaikki riimit