kun­ni­a

substantiivi/ˈkunːiɑ/
Jaa
Viittaa artikkeliin

kun-ni-a (2 tavua) · 6 kirjainta · Suomen kielen 1 190. yleisin sana

Merkitykset

  1. jostakin teosta aiheutuva myönteinen maine ja julkinen arvostusHän niitti kunniaa ja mainetta kävelemällä käsillään 30 kilometriä.
  2. suosionosoitus tai teko, joka aiheuttaa julkisen arvonannon kaltaista mielihyvääOli suuri kunnia saada kätellä Espanjan kuningasta.
  3. omien tekojen ja vaikuttimien rehellisyys ja siihen perustuva omanarvontuntoSe oli kova kolaus hänen kunnialleen.
  4. kulttuurinen käsite perheen tai suvun arvostuksesta ja "kasvojen pitämisestä"
  5. neitsyys (ylätyyliä)

Synonyymit ja vastakohtasanat

Esimerkkilauseet

"Kyllä, sir", vastasi hän, "se, ettet enää milloinkaan julkea tehdä minulle kunniaa, jollemme purjehdi samassa laivassa; ja silloin on asia toinen".
— Frederick Marryat, Peter Simple merillä
Niin, totta kait täytyi Sillan poiketa huoneesen ja koitella, miltä ne maistuisivat; — eihän milloinkaan saattanut kysymykseenkään tulla, että Barbron kunnia ja ylenpalttinen vieraanvaraisuus muuta suvaitsisi!
— Jonas Lie, Elinkautinen
Eräässä arabijohtajien kokouksessa arabiksi on määritelty kuka tahansa, joka "asuu maassamme, puhuu kieltämme, on kasvatettu kulttuuriimme ja on ylpeä kunniastamme".
— Wikipedia: Arabit

Kollokaatiot

Sanoja, jotka esiintyvät usein sanan kunnia lähellä klassikkokirjoissa ja Wikipediassa.

Adjektiivit
Juhlan kunniaksi ottivat he karhunnahkan seinältä ja levittivät perälavitsalle.
— Kaarlo Hänninen, Kiveliön kuningas
Vähän kunniaa tuotin vanhemmilleni ruvetessani joka pilkkakirveen veisteltäväksi.
— Selma Lagerlöf, Gösta Berlingin taru
Vastasin että se olisi liian suuri kunnia ja etten ollut sitä koskaan ajatellut.
— Viktor Rydberg, Kuljeksivat teinit
Kunniaa, mainettako -- laakerinlehtiä tuon kaljun päänupin ympärille.
— Joel Lehtonen, Myrtti ja alppiruusu; Punainen Mylly

Etymologia

Alkuperä
Lainasana (germaaninen: *kunja)
Vanhin tieto
Mikael Agricola (eli n. 1510–1557)
Levinneisyys
yleinen
Vastineita
inkeroinen, karjala, vatja

Lainalähde: ← germaaninen *kunja: gootti kuni ntr. ’suku, sukukunta’, muinaisyläsaksa chunni, muinaisalasaksa eli muinaissaksi kunni ’sama merkitys’, muinaisnorja kyn ’laji; sukupuoli; suku; tapa’.

Vastineet sukukielissä (3 kieltä)

Lähisukukielissä

inkeroinenkunnia ’maine’
karjalakunnivo, kunnie ’kunnia, kunniallisuus, maine, arvo, asema, olot; herkku, kestitys’
vatja(vatjan Kukkosin murre) kunnia ’kunnia, maine’

(suomi → pohjoissaame gudˈne (piitimensaame luulajansaame inarinsaame) ’kunnia’)

Englanninkieliset vastineet

  • honor
  • distinctionyläkäsite
  • kudos
  • eminence
  • glory
  • name
  • honour

Esiintymistiheys

249 317 esiintymää · 95.0 / milj.

Suomi24
91.4
Sanomalehdet
90.0
Aikakauslehdet
68.4
Wikipedia
82.3
Reddit
47.3
Tekstitykset
162.0

Taivutustiedot

Taivutusluokka 12 (kulkija)

Yleisimmät: kunnia 26 % · kunniaksi 22 % · kunnian 15 %

SijamuotoYksikkö
Nominatiivi
Genetiivi
Partitiivi
Essiivi
Translatiivi
Inessiivi
Elatiivi
Illatiivi
Adessiivi
Ablatiivi
Allatiivi
Abessiivi

Riimit

-unːiɑ

Kaikki riimit
aiheet:

Lähteet

Viittaa tähän artikkeliin

Asiasanasto.fi. (s.a.). Kunnia. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 20.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/kunnia