huo­pa­rin

Jaa
Viittaa artikkeliin

Merkitys

  1. perämela

Etymologia

Sanakirjassa
Käsitellään sanan huovata yhteydessä
Vastineita
inkeroinen, karjala, vatja, viro
  1. suomihuovata
  2. ? skandinaavinenvertaa nykyruotsi murt. Suomi hōpa, hå̄pa, håupa ’huovata’, nykynorja hopa ’mennä takaperin, taaksepäin (et. hevonen)’, muinaisnorja hopa ’liikuttaa, työntää taaksepäin’

norjan muodot palautunevat ensi tavultaan lyhytvokaaliseen asuun *hupi-, joten ensi tavultaan pitkävokaaliset nykyruotsi murt. sanat eivät voine olla näiden etym. vastineita. Mahdollisesti lainalähteeksi onkin esitetty germaaninen *hōƀian, vertaa muinaisnorja hœfa ’antaa suunta kohti jtak’, nykynorja høva, nykyruotsi hövas ’sama merkitys’, jolloin nykyruotsi murt. sanat olisivat lainoja ← suomi. (pohjoissaame vuopˈpat (inarinsaame), luulajansaame huopāt ’huovata’ ← skandinaavinen tai suomi.)

Vastineet sukukielissä (4 kieltä)

Lähisukukielissä

inkeroinenhōvvata
karjalahuovata
vatja(vatjan Kukkosin murre) hōvata (? ← suomi tai inkeroinen) ’huovata’
viromurt. hoovata (prs. hooban) ’huovata; vivuta’

Samaa juurta olevia sanoja

Lähteet

Viittaa tähän artikkeliin

Asiasanasto.fi. (s.a.). Huoparin. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 20.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/huoparin