hu­put­taa

verbi/ˈhuputːɑːˣ/
Jaa
Viittaa artikkeliin

hu-put-taa (3 tavua) · 8 kirjainta

Johdettu sanasta: huppu

Merkitys

  1. peittää hupulla tai muulla pussilla

Esimerkkilauseet

— Kyllä nukuttaa — tuummas Juonas — ku ihtesä oikee uuvvuksii tanssia huputtaa, eikä ne kaupuntlaiset ja herrat ylleesest tarviikkaa mahojaa kovin täytee pakata, ne ku ei tie mittää työtäkää, niin ei portsujakkaa mahamiäriä kaipoo.
— Kaarlo Hemmo, Rajjaispussi
Ei passanna lähtee käpälämäkkeenkää, sitä vähemmin vielä, kun johtaja seiso jo puekkonee paekallaa ja anto merkkiä, että kohta aletaa... Ja kaeken muun hyvän lisäks olj vielä se kummallisuus, että herra Tanel Aetosen ja häne soettotoverisa olj alakusoetto soetettava ensimäesee kappaleesee... Johtajan noama olj näyttämiä kaekelta muulta ku hauskalta, kun hään olj antana viittaukse alakamisesta ja huohmas, että outo mies huputtaa poskilihaksijjaa, huulijaa höpläyttellöö eikä soa mittää eäntä lähtemää.
— Kaarlo Hemmo, Savolaesia rupatuksia

Etymologia

huppu + johdin -tta

Yhdyssanat ja johdokset

Johdokset

Esiintymistiheys

71 esiintymää · 0.0 / milj.

Suomi24
0.0
Sanomalehdet
0.0
Aikakauslehdet
0.0
Wikipedia
0.0
Reddit
0.1
Tekstitykset
0.0

Taivutustiedot

Taivutusluokka 53 (muistaa), vokaalivaihtelutyyppi C

MuotoTaivutus
Infinitiivi
Ind. prees. yks. 1.
Ind. imperf. yks. 3.
Kond. prees. yks. 3.
Pot. prees. yks. 3.
Imperat. prees. yks. 3.
Akt. 2. partisiippi
Pass. imperf.

Verbin huputtaa taivutus

Indikatiivi

PersoonaPreesensImperfektiPerfektiPluskvamperfekti
minähuputanhuputinolen huputtanutolin huputtanut
sinähuputathuputitolet huputtanutolit huputtanut
hänhuputtaahuputtion huputtanutoli huputtanut
mehuputammehuputimmeolemme huputtaneetolimme huputtaneet
tehuputattehuputitteolette huputtaneetolitte huputtaneet
hehuputtavathuputtivatovat huputtaneetolivat huputtaneet
passiivihuputetaanhuputettiinon huputettuoli huputettu

Konditionaali

PersoonaPreesensPerfekti
minähuputtaisinolisin huputtanut
sinähuputtaisitolisit huputtanut
hänhuputtaisiolisi huputtanut
mehuputtaisimmeolisimme huputtaneet
tehuputtaisitteolisitte huputtaneet
hehuputtaisivatolisivat huputtaneet
passiivihuputettaisiinolisi huputettu

Imperatiivi

PersoonaPreesensPerfekti
sinähuputa—
hänhuputtakoonolkoon huputtanut
mehuputtakaamme—
tehuputtakaa—
hehuputtakootolkoot huputtaneet
passiivihuputettakoonolkoon huputettu

Potentiaali

PersoonaPreesensPerfekti
minähuputtanenlienen huputtanut
sinähuputtanetlienet huputtanut
hänhuputtaneelienee huputtanut
mehuputtanemmelienemme huputtaneet
tehuputtanettelienette huputtaneet
hehuputtanevatlienevät huputtaneet
passiivihuputettaneenlienee huputettu

Infinitiivit

1. infinitiivihuputtaa
1. inf. pitkä muotohuputtaakseen
2. inf. inessiivihuputtaessa
2. inf. inessiivi, passiivihuputettaessa
2. inf. instruktiivihuputtaen
3. inf. inessiivihuputtamassa
3. inf. elatiivihuputtamasta
3. inf. illatiivihuputtamaan
3. inf. adessiivihuputtamalla
3. inf. abessiivihuputtamatta
3. inf. instruktiivihuputtaman
4. infinitiivihuputtaminen
5. infinitiivihuputtamaisillaan

Partisiipit

Aktiivin 1. partisiippihuputtava
Passiivin 1. partisiippihuputettava
Aktiivin 2. partisiippihuputtanut
Passiivin 2. partisiippihuputettu
Agenttipartisiippihuputtama
Kieltopartisiippihuputtamaton

Riimit

-uputːɑː

Kaikki riimit

Lähteet

Viittaa tähän artikkeliin

Asiasanasto.fi. (s.a.). Huputtaa. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 19.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/huputtaa