hur­mi­oi­tu­a

verbi/ˈhurmioi̯tuɑˣ/
Jaa
Viittaa artikkeliin

hur-mi-oi-tu-a (3 tavua) · 10 kirjainta

Johdettu sanasta: hurmio

Merkitys

(käännetty englannista)
  1. (intransitiivinen)joutua hurmokseen tai ekstaasiin

Esimerkkilauseet

Hän hurmioitui kuvitelmissaan niin pitkälle, että piti pojan heräämistä kuin päätettynä asiana, nykäystä enää vain puuttui, mutta se oli vähäinen työ, hänkin sen saattoi tehdä, jos Luojalla oli kiireellisempiä.
— Urho Karhumäki, Korpiherra
Kleophaan kotiseutu oli kaunis... Niin kaunis kuin Suomi ikänään saattaa olla... Tyypillisintä maamme kauneutta, sitä, josta runoilijoistamme enimmät hurmioituvat, nim.
— Joel Lehtonen, Henkien taistelu
Stendhalin syndrooma on kuvataiteen edessä hurmioitumista, se on esteettisen kokemuksen aiheuttama äärireaktio.
— Wikipedia: Hurmio (kirja)

Esiintymistiheys

946 esiintymää · 0.4 / milj.

Suomi24
0.4
Sanomalehdet
0.7
Aikakauslehdet
0.5
Wikipedia
0.3
Reddit
0.2
Tekstitykset
0.2

Taivutustiedot

Taivutusluokka 52 (sanoa), vokaalivaihtelutyyppi F

Yleisimmät: hurmioitunut 83 % · hurmioituu 14 % · hurmioituivat 2 %

MuotoTaivutus
Infinitiivi
Ind. prees. yks. 1.
Ind. imperf. yks. 3.
Kond. prees. yks. 3.
Pot. prees. yks. 3.
Imperat. prees. yks. 3.
Akt. 2. partisiippi
Pass. imperf.

Verbin hurmioitua taivutus

Indikatiivi

PersoonaPreesensImperfektiPerfektiPluskvamperfekti
minähurmioidunhurmioiduinolen hurmioitunutolin hurmioitunut
sinähurmioiduthurmioiduitolet hurmioitunutolit hurmioitunut
hänhurmioituuhurmioituion hurmioitunutoli hurmioitunut
mehurmioidummehurmioiduimmeolemme hurmioituneetolimme hurmioituneet
tehurmioiduttehurmioiduitteolette hurmioituneetolitte hurmioituneet
hehurmioituvathurmioituivatovat hurmioituneetolivat hurmioituneet
passiivihurmioidutaanhurmioiduttiinon hurmioiduttuoli hurmioiduttu

Konditionaali

PersoonaPreesensPerfekti
minähurmioituisinolisin hurmioitunut
sinähurmioituisitolisit hurmioitunut
hänhurmioituisiolisi hurmioitunut
mehurmioituisimmeolisimme hurmioituneet
tehurmioituisitteolisitte hurmioituneet
hehurmioituisivatolisivat hurmioituneet
passiivihurmioiduttaisiinolisi hurmioiduttu

Imperatiivi

PersoonaPreesensPerfekti
sinähurmioidu—
hänhurmioitukoonolkoon hurmioitunut
mehurmioitukaamme—
tehurmioitukaa—
hehurmioitukootolkoot hurmioituneet
passiivihurmioiduttakoonolkoon hurmioiduttu

Potentiaali

PersoonaPreesensPerfekti
minähurmioitunenlienen hurmioitunut
sinähurmioitunetlienet hurmioitunut
hänhurmioituneelienee hurmioitunut
mehurmioitunemmelienemme hurmioituneet
tehurmioitunettelienette hurmioituneet
hehurmioitunevatlienevät hurmioituneet
passiivihurmioiduttaneenlienee hurmioiduttu

Infinitiivit

1. infinitiivihurmioitua
1. inf. pitkä muotohurmioituakseen
2. inf. inessiivihurmioituessa
2. inf. inessiivi, passiivihurmioiduttaessa
2. inf. instruktiivihurmioituen
3. inf. inessiivihurmioitumassa
3. inf. elatiivihurmioitumasta
3. inf. illatiivihurmioitumaan
3. inf. adessiivihurmioitumalla
3. inf. abessiivihurmioitumatta
3. inf. instruktiivihurmioituman
4. infinitiivihurmioituminen
5. infinitiivihurmioitumaisillaan

Partisiipit

Aktiivin 1. partisiippihurmioituva
Passiivin 1. partisiippihurmioiduttava
Aktiivin 2. partisiippihurmioitunut
Passiivin 2. partisiippihurmioiduttu
Agenttipartisiippihurmioituma
Kieltopartisiippihurmioitumaton

Riimit

-oituɑ

Kaikki riimit

Lähteet

Viittaa tähän artikkeliin

Asiasanasto.fi. (s.a.). Hurmioitua. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 19.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/hurmioitua