Asiasanasto.fi

hurmioitua

verbi

/ˈhurmioi̯tuɑˣ/

Johdettu sanasta: hurmio

Merkitys

(käännetty englannista)
  1. 1.(intransitiivinen)joutua hurmokseen tai ekstaasiin

Esimerkkilauseet

Kleophaan kotiseutu oli kaunis... Niin kaunis kuin Suomi ikänään saattaa olla... Tyypillisintä maamme kauneutta, sitä, josta runoilijoistamme enimmät hurmioituvat, nim.

Joel Lehtonen, Henkien taistelu

Aristoteles oivalsi runouden vaativan "joko hengenlahjojen suurta luontaista vilkkautta tai hulluuteen liittyvää hurmioitumista (entusiasmia), jonka avulla siirrymme itsemme ulkopuolelle ja tulemme siksi, mitä kuvittelemme", kuten hän Runousopissaan nimenomaan sanoo.[134b] Hänen runoutta koskevista käsityksistään puhumme myöhemmin.

Eino Railo, Kuolemattomuuden puutarha eli Runouden uskonto

Uskonto Dionysos oli kreikkalaisessa mytologiassa viinin ja yleisemmin kaikenlaisen hurmioitumisen ja toisen hahmon ottamisen tai toiseksi muuttumisen jumala.

Wikipedia: Viini antiikin Kreikassa

Esiintymistiheys

946 esiintymää, 0.4 / milj.

Suomi24
0.4
Sanomalehdet
0.7
Aikakauslehdet
0.5
Wikipedia
0.3
Reddit
0.2
Tekstitykset
0.2

Taivutustiedot

Taivutusluokka 52, vokaalivaihtelutyyppi F

Infinitiivihurmioitua
Ind. prees. yks. 1.hurmioidun
Ind. imperf. yks. 3.hurmioitui
Kond. prees. yks. 3.hurmioituisi
Pot. prees. yks. 3.hurmioitunee
Imperat. prees. yks. 3.hurmioitukoon
Akt. 2. partisiippihurmioitunut
Pass. imperf.hurmioiduttiin

Riimit

-oituɑ

Kaikki riimit