huthi

Mutta kun tohtori Huth, joka oli lyhyt, lihava mies, ei osannut sanaakaan venäjää, ei luvannut ruveta ratsastamaan ja lisäksi Helsingissä ollessamme pyysi minua nuorena apulaisenaan kantamaan matkalaukkuaan ja huolehtimaan kaikista pikkuasioistaan, ja kun vielä professori Otto Donnerin suunnitelman mukaan kaikki raha-asiat olisivat joutuneet tohtori Huthin hoidettaviksi, niin minäkin kieltäydyin lähtemästä tämän herran mukaan.

G. J. Ramstedt, Seitsemän matkaa itään 1898-1912