hu­tik­ka

substantiivi/ˈhutikːɑ/
Jaa
Viittaa artikkeliin

hu-tik-ka (3 tavua) · 7 kirjainta

Merkitys

(käännetty englannista)
  1. lievä humalatila tai juopumus

Esimerkkilauseet

Mutta nyt oli aito, kofeiinipitoinen, väkevä, musta juoma stimuloinut emännän ja vieraat miltei hutikka-asteelle — hyvä kahvihan niin vaikuttaa — ja he höllentäytyivät sikäli, että päättivät kuunnella ravintola Traviatan ohjelmaa.
— Tatu Pekkarinen, Avioero ennen häitä
Ja auta armias, kuinka ne muutamat miehet matkan varrella tulivat hutikkaan.
— Toivo Tarvas, Häviävää Helsinkiä
Pakkanen on myös Olutliiton jäsenseuran, vuonna 1978 perustetun Kohtuullisen Hutikan Pyhän Veljeskunnan K.H.P.V. ry:n, pitkäaikainen puheenjohtaja.
— Wikipedia: Timo Pakkanen

Kollokaatiot

Sanoja, jotka esiintyvät usein sanan hutikka lähellä klassikkokirjoissa ja Wikipediassa.

Stenseniä oli pidettävä silmällä, muuten hän joisi itsensä hutikkaan.
— Alvilde Prydz, Herön kartanon Gunvor
Mooses alkoi tulla hutikkaan, kehuskeli jo rahojaankin, ja vaihetusta hierottiin.
— Väinö Kataja, Kulmuja I

Etymologia

Vanhin tieto
Elias Lönnrot, 1874
Levinneisyys
yleinen

vertaa karjala hut́akka, hut́ukka ’sama merkitys’

Deskr. sanoja, jotka voivat liittyä hutista, hutjua sanoihin.

Samaa juurta olevia sanoja

Esiintymistiheys

742 esiintymää · 0.3 / milj.

Suomi24
0.3
Sanomalehdet
0.2
Aikakauslehdet
0.1
Wikipedia
0.0
Reddit
0.3
Tekstitykset
0.2

Taivutustiedot

Taivutusluokka 14 (solakka), vokaalivaihtelutyyppi A

Yleisimmät: hutikassa 69 % · hutikan 18 % · hutikka 13 %

SijamuotoYksikkö
Nominatiivi
Genetiivi
Partitiivi
Essiivi
Translatiivi
Inessiivi
Elatiivi
Illatiivi
Adessiivi
Ablatiivi
Allatiivi
Abessiivi

Riimit

-utikːɑ

Kaikki riimit

Lähteet

Viittaa tähän artikkeliin

Asiasanasto.fi. (s.a.). Hutikka. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 19.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/hutikka