huut

interjektio/ˈhuːt/
Jaa
Viittaa artikkeliin

1 tavu · 4 kirjainta

Merkitys

(käännetty englannista)
  1. ilmaus, jota käytetään samoin kuin sanaa huit

Esimerkkilauseet

"Huut, venska huut!" — hän karjasi, Niin että leiri kaikasi, — Kuninkaan niin näk' takanansa.
— Niilo E. Wainio, Suomalaisia
Kylän kellot se pirttiin tuo, siinä ne juoruu ja kahvit juo; sentään kun tuumin — en vaihtaisi, huut, hoitaa se lehmän ja porsaat ja muut, kellä sit on enkel'eukko, kellä?
— Larin-Kyösti, Kyläisiä lauluja
"Ja tullaan sitä vielä hevoskaupoille Korsholman kynttelinmessuille, vaikka Turku palaisi huut'helvettiin", lisäsi Voikkaala.
— Lauri Haarla, Kurkien taru

Etymologia

Alkuperä
Lainasana (nykyruotsi: hut)
Sanakirjassa
Käsitellään sanan tietää huutia yhteydessä
  1. suomitietää huutia
  2. nykyruotsihut ’huuti! häpeä!’, veta hut ’hävetä’liittyy mahdollisesti verbiin huta (åt, opp) ’komentaa, usuttaa (koiraa)’, vertaa myös s.v. huutaa main. skandinaavisia sanoja

viro murt. (ist‑)huut ’huuti (ärjäisy koiralle)’, pohjoissaame huwˈdâ ’kunnioitus, pelko’ ← suomi ← skandinaavinen.

Samaa juurta olevia sanoja

Esiintymistiheys

480 esiintymää · 0.2 / milj.

Suomi24
0.2
Sanomalehdet
0.1
Aikakauslehdet
0.5
Wikipedia
0.0
Reddit
0.0
Tekstitykset
0.0

Riimit

-uːt

Kaikki riimit

Lähteet

Viittaa tähän artikkeliin

Asiasanasto.fi. (s.a.). Huut. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 21.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/huut