hu­vit­tu­a

verbi/ˈhuʋitːuɑˣ/
Jaa
Viittaa artikkeliin

hu-vit-tu-a (3 tavua) · 8 kirjainta · Suomen kielen 13 550. yleisin sana

Johdettu sanasta: huvittaa

Merkitys

(käännetty englannista)
  1. (intransitiivinen)kokea jokin asia hauskaksi tai tulla huvittuneeksi

Esimerkkilauseet

Minun syyni ei ole, herra von Walter, että te nyt niin huonosti huvitutte.
— Friedrich von Schiller, Kavaluus ja rakkaus
Fred oli tähän saakka häilynyt huvittumisen ja harmistumisen välillä, mutta hän ei havainnut minkäänlaista huvittavaa niissä neljässä kerroksessa ynnä katolla, jotka muodostivat parantolan.
— Sinclair Lewis, Tuhlaajavanhemmat
Hän kiittää sitä eloisaksi ja kauniiksi ja arvelee tarkaksikin, mutta huvittuu erikoisista verbeistä, joita hän epäilee ehkä olevan myös alkutekstissä.
— Wikipedia: Juudas (romaani)

Esiintymistiheys

9 340 esiintymää · 3.6 / milj.

Suomi24
4.0
Sanomalehdet
2.5
Aikakauslehdet
2.1
Wikipedia
0.6
Reddit
4.6
Tekstitykset
0.6

Taivutustiedot

Taivutusluokka 52 (sanoa), vokaalivaihtelutyyppi C

Yleisimmät: huvittunut 76 % · huvittua 6 % · huvittuu 4 %

MuotoTaivutus
Infinitiivi
Ind. prees. yks. 1.
Ind. imperf. yks. 3.
Kond. prees. yks. 3.
Pot. prees. yks. 3.
Imperat. prees. yks. 3.
Akt. 2. partisiippi
Pass. imperf.

Verbin huvittua taivutus

Indikatiivi

PersoonaPreesensImperfektiPerfektiPluskvamperfekti
minähuvitunhuvituinolen huvittunutolin huvittunut
sinähuvituthuvituitolet huvittunutolit huvittunut
hänhuvittuuhuvittuion huvittunutoli huvittunut
mehuvitummehuvituimmeolemme huvittuneetolimme huvittuneet
tehuvituttehuvituitteolette huvittuneetolitte huvittuneet
hehuvittuvathuvittuivatovat huvittuneetolivat huvittuneet
passiivihuvitutaanhuvituttiinon huvituttuoli huvituttu

Konditionaali

PersoonaPreesensPerfekti
minähuvittuisinolisin huvittunut
sinähuvittuisitolisit huvittunut
hänhuvittuisiolisi huvittunut
mehuvittuisimmeolisimme huvittuneet
tehuvittuisitteolisitte huvittuneet
hehuvittuisivatolisivat huvittuneet
passiivihuvituttaisiinolisi huvituttu

Imperatiivi

PersoonaPreesensPerfekti
sinähuvitu—
hänhuvittukoonolkoon huvittunut
mehuvittukaamme—
tehuvittukaa—
hehuvittukootolkoot huvittuneet
passiivihuvituttakoonolkoon huvituttu

Potentiaali

PersoonaPreesensPerfekti
minähuvittunenlienen huvittunut
sinähuvittunetlienet huvittunut
hänhuvittuneelienee huvittunut
mehuvittunemmelienemme huvittuneet
tehuvittunettelienette huvittuneet
hehuvittunevatlienevät huvittuneet
passiivihuvituttaneenlienee huvituttu

Infinitiivit

1. infinitiivihuvittua
1. inf. pitkä muotohuvittuakseen
2. inf. inessiivihuvittuessa
2. inf. inessiivi, passiivihuvituttaessa
2. inf. instruktiivihuvittuen
3. inf. inessiivihuvittumassa
3. inf. elatiivihuvittumasta
3. inf. illatiivihuvittumaan
3. inf. adessiivihuvittumalla
3. inf. abessiivihuvittumatta
3. inf. instruktiivihuvittuman
4. infinitiivihuvittuminen
5. infinitiivihuvittumaisillaan

Partisiipit

Aktiivin 1. partisiippihuvittuva
Passiivin 1. partisiippihuvituttava
Aktiivin 2. partisiippihuvittunut
Passiivin 2. partisiippihuvituttu
Agenttipartisiippihuvittuma
Kieltopartisiippihuvittumaton

Riimit

-uɑ

Kaikki riimit

Lähteet

Viittaa tähän artikkeliin

Asiasanasto.fi. (s.a.). Huvittua. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 21.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/huvittua