Asiasanasto.fi

hy­mi­näsubstantiivi

/ˈhyminæ/

Johdettu sanasta: minä

Merkitys

(käännetty englannista)
  1. 1.matala, tasainen ääni tai sävelmä, joka tuotetaan suu suljettuna

Esimerkkilauseet

— Aallot ajavat laulajan purtta, laulaja soutaa, kuulee ja kuulee: hiutuu helske hyminään, syksy päivän päilyntään.

Larin-Kyösti, Sydänpäivän lauluja

Minä aavistan, kautta hyminän, menneitten äänien hienon hienot ääriviivat, ja musikaalisessa kajossa, oi kalpea rakkaus, koittavan aamuruskon.

Anna-Maria Tallgren, Paul Verlaine

Tyypillisiä tuntomerkkejä näillä busseilla ovat katon päällä oleva iso "kuhmu", eli maakaasusäiliö ja dieselmoottorin äänestä poikkeava matala hyminä.

Wikipedia: Maakaasubussi

Esiintymistiheys

900 esiintymää, 0.3 / milj.

Suomi24
0.4
Sanomalehdet
0.3
Aikakauslehdet
0.1
Wikipedia
0.1
Reddit
0.3
Tekstitykset
0.2

Taivutustiedot

Taivutusluokka 12

SijamuotoYksikkö
Nominatiivihyminä
Genetiivihyminän
Partitiivihyminää
Essiivihyminänä
Translatiivihyminäksi
Inessiivihyminässä
Elatiivihyminästä
Illatiivihyminään
Adessiivihyminällä
Ablatiivihyminältä
Allatiivihyminälle
Abessiivihyminättä

Riimit

-yminæ

Kaikki riimit