- Alkuperä
- Lainasana (nykyruotsi: härvel)
- Vanhin tieto
- Elias Lönnrot, 1874
- Levinneisyys
- laajalti et. länsimurteet
- suomihärveli
- nykyruotsihärvel ’vyyhdinpuut’, härva, härvla ’vyyhdetä’
suomessa sana on osittain ekspressiivistynyt.
här-ve-li (3 tavua) · 7 kirjainta · Suomen kielen 15 750. yleisin sana
Mutta nyt katkesi kaikki niinkuin Tiihosen piipunvarsi, ja Härvelin jäi kuten lukuisat mutkin Djefvulsund'in herrat tuuliajolle.Piiripäällikkö Härvelin miettii myöskin.Edgarin erikoistaito on "Tools", jolla hän voi vahingoittaa vihollisia useiden työkalujen ja härveleiden avulla.suomessa sana on osittain ekspressiivistynyt.
7 538 esiintymää · 2.9 / milj.
Taivutusluokka 6 (paperi)
Yleisimmät: härveli 30 % · härveleitä 15 % · härvelin 13 %
| Sijamuoto | Yksikkö |
|---|---|
| Nominatiivi | |
| Genetiivi | |
| Partitiivi | |
| Essiivi | |
| Translatiivi | |
| Inessiivi | |
| Elatiivi | |
| Illatiivi | |
| Adessiivi | |
| Ablatiivi | |
| Allatiivi | |
| Abessiivi |
-ærʋeli
Kaikki riimitAsiasanasto.fi. (s.a.). Härveli. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 22.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/härveli