- Alkuperä
- Kansainvälinen sana
Lähtökohtana lähinnä ranskan impromptu ’impromptu; improvisoitu, valmistamaton’ ← latinan in promptu ’kaikkien nähden, ilmiselvästi’, jossa in ’jossain’ + promptu, taivutusmuoto sanasta promptus ’nähtävänä oleva’ (johdos verbistä promere ’tuoda esiin; paljastaa’).