im­promp­tu

substantiivi
Jaa
Viittaa artikkeliin

im-promp-tu (3 tavua) · 9 kirjainta

Merkitys

  1. (Kirjallisuudentutkimus)hetken innoituksesta tai mielijohteesta syntynyt hengentuote; impressionistinen tuokiokuva

Esimerkkilauseet

Tämä viime impromptu oli niin verrattoman osuva, että se tuokioksi vaiensi kaikki muut, ja seurue laskeutui runouden korkeuksista takaisin silkan proosan arkisuuteen.
— Alexandre Dumas, Cellamaren salaliitto
Eikä silloin tarvinnut olla kysymyksessä jonkun harrastajan avuton kilkutus, vaan aivan yhtä hyvin täydellisen taiturin soitto, Schumannin "Aufschwung" tai Schubertin ihanat "Impromptut".
— Sigurd Wettenhovi-Aspa, Jutelmia ja muistelmia
Hänen kuolemansa jälkeen kolmea nimeämätöntä sävellystä (Klavierstücke) on joskus sanottu impromptuiksi.
— Wikipedia: Impromptu

Etymologia

Alkuperä
Kansainvälinen sana

Lähtökohtana lähinnä ranskan impromptu ’impromptu; improvisoitu, valmistamaton’ ← latinan in promptu ’kaikkien nähden, ilmiselvästi’, jossa in ’jossain’ + promptu, taivutusmuoto sanasta promptus ’nähtävänä oleva’ (johdos verbistä promere ’tuoda esiin; paljastaa’).

Käännökset

  • engl.impromptu
  • ruotsiimpromptu

Hierarkia

Englanninkieliset vastineet

  • impromptu

Esiintymistiheys

163 esiintymää · 0.1 / milj.

Suomi24
0.0
Sanomalehdet
0.8
Aikakauslehdet
0.1
Wikipedia
0.1
Reddit
0.1
Tekstitykset
0.0
aiheet:
luokat:

Lähteet

Viittaa tähän artikkeliin

Asiasanasto.fi. (s.a.). Impromptu. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 20.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/impromptu