- Alkuperä
- Kansainvälinen sana
Lähtökohtana lähinnä saksan indogermanisch ’indogermaaninen’, oppitekoinen sana (Heinrich Julius Klaproth, 1823), jonka pohjana ovat latinankieliset paikannimet Indus ’Intia’ + Germania ’Germania’.
in-do-ger-maa-ni-nen (6 tavua) · 15 kirjainta
Johdettu sanasta: germaaninen
Sillä mitä näköaloja valkeneekaan, jos psykoanalyyttisesti valaistaan vaikkapa sellaista indogermaanista kantasanaa kuin deva!Tällainen kantaisän palvonta, johon vieraat eivät saata osallistua, on ollut tunnusomaista sekä suomalais-ugrilaisille että indogermaanisille kansoille.Vuodesta 1866 hän ryhtyi tutkimaan indogermaanisia kieliä Jenassa August Schleicherin opastamana.Lähtökohtana lähinnä saksan indogermanisch ’indogermaaninen’, oppitekoinen sana (Heinrich Julius Klaproth, 1823), jonka pohjana ovat latinankieliset paikannimet Indus ’Intia’ + Germania ’Germania’.
Taivutusluokka 38 (nainen)
| Sijamuoto | Yksikkö |
|---|---|
| Nominatiivi | |
| Genetiivi | |
| Partitiivi | |
| Essiivi | |
| Translatiivi | |
| Inessiivi | |
| Elatiivi | |
| Illatiivi | |
| Adessiivi | |
| Ablatiivi | |
| Allatiivi | |
| Abessiivi |
-inen
Kaikki riimitAsiasanasto.fi. (s.a.). Indogermaaninen. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 21.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/indogermaaninen