in­duk­ti­o­vir­ta

substantiivi/ˈinduktioˌʋirtɑ/
Jaa
Viittaa artikkeliin

in-duk-ti-o-vir-ta (5 tavua) · 13 kirjainta

Yhdyssana: induktio + virta

Merkitys

(käännetty englannista)
  1. sähkömagneettisen induktion avulla synnytetty sähkövirta

Esimerkkilauseet

Osoittautuu, että kehäantennilla on seuraava ominaisuus: kun antennin ja aallon kulkusuunnan välinen kulma saavuttaa 90 astetta, induktiovirta on nolla, ollen kiertokulman funktio.
— Wikipedia: Suuntaamaton radiomajakka
Kuvasta näkyy, että induktiovirta on nolla sekä lähettimen sijaitessa suoraan suunta -antennin edessä että takana, koska vaihe -ero on molemmissa tilanteissa nolla, joten saatu informaatio ei riitä lähettimen suhteellisen sijainnin ratkaisemiseen.
— Wikipedia: Suuntaamaton radiomajakka
Sen ja kehäantennin yhdistelmän, komposiittiantennin, yhteisessä napakaaviossa (induktiovirtojen resultantti) on vain yksi nollakohta (ks. kaavakuvan oikea puoli).
— Wikipedia: Suuntaamaton radiomajakka

Taivutustiedot

SijamuotoYksikkö
Nominatiivi
Genetiivi
Partitiivi
Essiivi
Translatiivi
Inessiivi
Elatiivi
Illatiivi
Adessiivi
Ablatiivi
Allatiivi
Abessiivi

Riimit

-irtɑ

Kaikki riimit

Lähteet

Viittaa tähän artikkeliin

Asiasanasto.fi. (s.a.). Induktiovirta. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 20.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/induktiovirta