induktio
substantiivi/ˈinduktio/
Merkitykset
- 1.(logiikka)yleisen tosiasian päätteleminen yksittäisistä tapauksista
- 2.(fysiikka)sähkövirran ja -jännitteen muodostaminen magneettikenttien liikkeen avulla
- 3.(biologia)solujen erilaistumisen aiheuttava vaikutus
Synonyymit
Yhdyssanat ja johdokset
Liittyvät sanat
Käännökset
- engl.inductive reasoning, induction
- ruotsiinduktion
- saksainduktion
- ranskainduction
- esp.inducción
- viroinduktsioon
- italiainduzione
Hierarkia
Yläkäsitteet
Alakäsitteet
Esimerkkilauseet
Kun sähköstä puhuttaessa käytetään nimityksiä positiivinen ja negatiivinen, induktio, potentiaali ja vastustus, pannaan samoin sovinnaisia sanoja tosiseikkojen ja ilmiöiden tilalle, joitten sisäistä olemusta ei ollenkaan tunneta, ja siihen täytyykin tyytyä parempaa odotellessa.
Havaitseminen, induktio, ei näet voi tutkia kaikkia niitä yksityiskohtia, joita ilmiössä on, vaan sen täytyy kohdistaa huomionsa muutamiin tärkeimpiin; niistä on ajattelemalla, deduktiolla, johdettava otaksumia, joiden pätevyys on tutkittava vertaamalla niitä kokemuksiin.
Se, että menneisyys on osoittanut, että näin saattaa olla, nojaa induktioon, jolloin saavutaan kehäpäätelmään, joka on että induktio oikeutetaan induktiolla.
Englanninkieliset vastineet
- induction
- inductive reasoning
Esiintymistiheys
1 984 esiintymää, 0.8 / milj.
Taivutustiedot
Taivutusluokka 3
| Nominatiivi | induktio |
| Genetiivi | induktion |
| Partitiivi | induktiota |
| Essiivi | induktiona |
| Translatiivi | induktioksi |
| Inessiivi | induktiossa |
| Elatiivi | induktiosta |
| Illatiivi | induktioon |
| Adessiivi | induktiolla |
| Ablatiivi | induktiolta |
| Allatiivi | induktiolle |
| Abessiivi | induktiotta |
Riimit
-io
Kaikki riimit