infinitiivisubstantiivi
/ˈinfinitiːʋi/
Merkitys
- 1.(kielitiede)verbin substantiivinen nominaalimuotoSuomen kielen infinitiivillä on neljä muotoa, joiden nimitykset ovat: I infinitiivi, II infinitiivi, III infinitiivi ja IV infinitiivi. Ensimmäisellä infinitiivillä on kaksi muotoa, lyhyt ja pitkämuoto.
Liittyvät sanat
Käännökset
- engl.infinitive
- ruotsiinfinitiv
- ranskainfinitif (m)
- venäjäинфинитив (m), неопределённая форма (f)
- esp.modo infinitivo, infinitivo (m)
- viroinfinitiiv, tegevusnimi
- italiainfinito (m)
- puolabezokolicznik (m)
- norjainfinitiv
Hierarkia
Alakäsitteet
Esimerkkilauseet
Se oli otettava huomioon, sillä mikään ei ollut niin ilkeätä kuultavaa kuin tämä mongerrus, jossa possessiivipronomineja ja infinitiivejä käytettiin ylenpalttisesti väärin.
— Jos infinitiivi seuraa suomenkielen passiivia, on man sanaa aina käytettävä, selitti Runoilija hehkuva puna poskipäillä.
Verbit jakautuvat seuraaviin taivutustyyppeihin: 1. konjugaatio: infinitiivin pääte - a, preesensin - ar, imperfektin - ade ja supiinin - at, esimerkiksi tala - talar - talade - talat.
Englanninkieliset vastineet
- infinitive
Esiintymistiheys
437 esiintymää, 0.2 / milj.
Suomi24
0.2
Sanomalehdet
0.0
Aikakauslehdet
0.0
Wikipedia
1.0
Reddit
0.3
Tekstitykset
0.1
Taivutustiedot
Taivutusluokka 5
| Sijamuoto | Yksikkö |
|---|---|
| Nominatiivi | infinitiivi |
| Genetiivi | infinitiivin |
| Partitiivi | infinitiiviä |
| Essiivi | infinitiivinä |
| Translatiivi | infinitiiviksi |
| Inessiivi | infinitiivissä |
| Elatiivi | infinitiivistä |
| Illatiivi | infinitiiviin |
| Adessiivi | infinitiivillä |
| Ablatiivi | infinitiiviltä |
| Allatiivi | infinitiiville |
| Abessiivi | infinitiivittä |
Riimit
-iːʋi
Kaikki riimitaiheet:
luokat: