ir­to­luk­ko

substantiivi/ˈirtoˌlukːo/
Jaa

Yhdyssana: irto- + lukko

Johdettu sanasta: lukko

Merkitys

  1. lukko joka ei ole kiinteästi kiinni rakennuksessa tai kulkuneuvossa, riippulukko, ketjulukko, vaijerilukkoIrtolukolla polkupyörän voi lukita rungostaan johonkin kiinteään telineeseen tai vastaavaan.

Etymologia

irto + lukko

Esimerkkilauseet

Karl kiinnitti irtolukon huoneen oveen, tarkasti ratsupyssynsä latausta, tarttui kynttiläperunaansa ja sanoi kunniaa tehden: "Mihin aikaan herra valtuutettu haluaa huomenna tulla herätetyksi?"
— Gustav Freytag, Vanha kauppiaskoti
Ovessa oli harvinaisen luja rautainen salpa ja suuri irtolukko.
— Ilmari Jäämaa, Sininen norsu

Taivutustiedot

SijamuotoYksikkö
Nominatiiviirtolukko
Genetiiviirtolukon
Partitiiviirtolukkoa
Essiiviirtolukkona
Translatiiviirtolukoksi
Inessiiviirtolukossa
Elatiiviirtolukosta
Illatiiviirtolukkoon
Adessiiviirtolukolla
Ablatiiviirtolukolta
Allatiiviirtolukolle
Abessiiviirtolukotta

Riimit

-ukːo

Kaikki riimit

Lähteet