- Sanakirjassa
- Käsitellään sanan irvi yhteydessä
- Vanhin tieto
- Jacobus Petri Finno, 1580
- Vastineita
- inkeroinen, karjala, lyydi, vepsä, vatja, viro, liivi
Samantapainen sana on lapissakin: eteläsaame nirvet ’nyrpistää nenäänsä’, luulajansaame (s)nirvōt, pohjoissaame nirˈvot ’irvistää, irvistellä’, nirˈvit (luulajansaame inarinsaame) ’irvistää’, kildininsaame nì̮rvašeδ ’irvistellä’.
Vastineet sukukielissä (7 kieltä)
Lähisukukielissä
| inkeroinen | irvillǟ, irvistǟ |
|---|---|
| karjala | irvallah, ‑lleh, irvah ’raollaan, irvellään’, irvisteä, irvottoa ’olla rumasti auki tai raollaan; irvistää, nauraa pilkallisesti’, irviškö ’nauraja, irvihammas; irvisuinen’ |
| lyydi | iŕvištada, irvottada |
| vepsä | ńirvištada ’irvistää’, ńirvišk ’irvihammas; heiveröinen olento’ |
| vatja | irvillǟ: ampād i. ’hampaat irvillään’, irvissǟ ’irvistää’ |
| viro | irvakil ’irvessä, irvellä(än), raollaan, puoliavoinna’, irve ’irvistys, irve, virnistys’, irvhammas ’irvihammas’, irvida, irvitada ’irvistää, virnistää’ |
| liivi | irtə ’irvistää’. |