is­tuu­tu­mi­nen

substantiivi/ˈistuːtuminen/
Jaa
Viittaa artikkeliin

is-tuu-tu-mi-nen (5 tavua) · 12 kirjainta

Johdettu sanasta: istuutua

Merkitys

  1. teonnimi verbistä istuutua

Esimerkkilauseet

Kalevin mieleen oli yrittänyt tunkea katkera ajatus, että "noin on minullekin käynyt", mutta sen oli karkoittanut Anjan istuutuminen hänen viereensä.
— Eino Railo, Valittu kansa ja luvattu maa
Mutta kun hän yhdessä muiden valamiesten kanssa astui istuntosaliin, ja taas alkoivat nuo eiliset temput: taas "oikeus lähestyy", taas kolme kirjokaulaista lavalle, taas äänettömyys, taas valamiesten istuutuminen korkeakarmisille tuoleille, taas santarmit, pappi, — niin silloin hän tunsi, että vaikka olisikin ollut menetteleminen näin, ei hän olisi eilenkään voinut rikkoa tätä juhlallisuutta.
— Leo Tolstoi, Ylösnousemus I

Etymologia

istuutua + johdin -minen

Taivutustiedot

Taivutusluokka 38 (nainen)

SijamuotoYksikkö
Nominatiivi
Genetiivi
Partitiivi
Essiivi
Translatiivi
Inessiivi
Elatiivi
Illatiivi
Adessiivi
Ablatiivi
Allatiivi
Abessiivi

Riimit

-uminen

Kaikki riimit

Lähteet

Viittaa tähän artikkeliin

Asiasanasto.fi. (s.a.). Istuutuminen. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 19.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/istuutuminen