itsetarkkailu
substantiivi/ˈitse(ˣ)ˌtɑrkːɑi̯lu/Merkitys
(käännetty englannista)- omien ajatusten, tunteiden tai tekojen jatkuva seuraaminen ja tutkiminen
Esimerkkilauseet
Kailas oli niin itsetarkkailun myrkyttämä, että tämä pyrkimys sai pakkomielteen voiman, ja hänen kriitillinen otteensa näyttää sivullisesta miltei julmalta, vaikka se kurkotti korkeaan ideaaliin.Tämän itsetarkkailun lävitse, tämän pakottavan tarpeen kannustamana hän katseli ja eritteli myös jokaista eteensä tulevaa kirjallista aihetta.Ihmisellä on kehittyneet aivot, joiden ansiosta ihminen kykenee käsitteelliseen ajatteluun, kieleen ja itsetarkkailuun.Esiintymistiheys
411 esiintymää · 0.2 / milj.
Suomi24
0.2
Sanomalehdet
0.1
Aikakauslehdet
0.3
Wikipedia
0.1
Reddit
0.0
Tekstitykset
0.1
Taivutustiedot
Taivutusluokka 2 (palvelu)
Yleisimmät: itsetarkkailu 38 % · itsetarkkailun 24 % · itsetarkkailuun 23 %
| Sijamuoto | Yksikkö |
|---|---|
| Nominatiivi | |
| Genetiivi | |
| Partitiivi | |
| Essiivi | |
| Translatiivi | |
| Inessiivi | |
| Elatiivi | |
| Illatiivi | |
| Adessiivi | |
| Ablatiivi | |
| Allatiivi | |
| Abessiivi |
Riimit
-ɑrkːɑilu
Kaikki riimitLähteet
Viittaa tähän artikkeliin
Asiasanasto.fi. (s.a.). Itsetarkkailu. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 20.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/itsetarkkailu