i­tä­suo­ma­lai­suus

substantiivi/ˈitæˌsuo̯mɑlɑi̯suːs/
Jaa

Yhdyssana: itä + suomalaisuus

Johdettu sanasta: itäsuomalainen

Merkitys

  1. se, että on itäsuomalainen

Etymologia

itäsuomalainen + johdin -uus

Esimerkkilauseet

Korkeimmilleen kohosi murrekiihko Kaarle Akseli Gottlundi'n kirjoissa, joissa entisten itäsuomalaisuuksien lisäksi nyt vielä tuli uusia kaksois-äänteitä ja k loppuhenkosen merkkinä, esim.
Julius Krohn, Suomalaisen kirjallisuuden vaiheet
Sen ilmeinen itäsuomalaisuus perustunee osittain siihen, että se on lähinnä savujohdottoman kiuasuunin kaudelle kuuluva laitos, ja tämä taasen viimeisimmäksi on säilynyt maamme itäisellä kulttuurialueella ja siihen kansatieteellisesti liittyvässä Keski-Suomessa.
Albert Hämäläinen, Keski-Skandinavian suomalaiset
Itäsuomalaisuuksia alueella on h yleiskielen d:n tilalla, esimerkiksi saaha, jäähä, myös saahaan.
Wikipedia: Keski- ja pohjoispohjalaiset murteet

Esiintymistiheys

104 esiintymää · 0.0 / milj.

Suomi24
0.0
Sanomalehdet
0.7
Aikakauslehdet
0.0
Wikipedia
0.0
Reddit
0.0
Tekstitykset
0.0

Taivutustiedot

SijamuotoYksikkö
Nominatiiviitäsuomalaisuus
Genetiiviitäsuomalaisuuden
Partitiiviitäsuomalaisuutta
Essiiviitäsuomalaisuutena
Translatiiviitäsuomalaisuudeksi
Inessiiviitäsuomalaisuudessa
Elatiiviitäsuomalaisuudesta
Illatiiviitäsuomalaisuuteen
Adessiiviitäsuomalaisuudella
Ablatiiviitäsuomalaisuudelta
Allatiiviitäsuomalaisuudelle
Abessiiviitäsuomalaisuudetta

Riimit

-ɑisuːs

Kaikki riimit

Lähteet