i­tä­suo­ma­lai­suus

substantiivi/ˈitæˌsuo̯mɑlɑi̯suːs/
Jaa
Viittaa artikkeliin

i-tä-suo-ma-lai-suus (6 tavua) · 15 kirjainta

Yhdyssana: itä + suomalaisuus

Johdettu sanasta: itäsuomalainen

Merkitys

  1. se, että on itäsuomalainen

Esimerkkilauseet

Korkeimmilleen kohosi murrekiihko Kaarle Akseli Gottlundi'n kirjoissa, joissa entisten itäsuomalaisuuksien lisäksi nyt vielä tuli uusia kaksois-äänteitä ja k loppuhenkosen merkkinä, esim. moa, piä (= pää), sanomatak, ynnä muita samallaisia savolaisuuksia, juvalaisuuksia sekä suorastaan gottlundilaisuuksia; sillä hän todella pani usein omia, aivan olemattomia sananmuotoja, josta aivan syyttä oli moitittu Becker'iä.
— Julius Krohn, Suomalaisen kirjallisuuden vaiheet
Sen ilmeinen itäsuomalaisuus perustunee osittain siihen, että se on lähinnä savujohdottoman kiuasuunin kaudelle kuuluva laitos, ja tämä taasen viimeisimmäksi on säilynyt maamme itäisellä kulttuurialueella ja siihen kansatieteellisesti liittyvässä Keski-Suomessa.
— Albert Hämäläinen, Keski-Skandinavian suomalaiset
Itäsuomalaisuuksia alueella on h yleiskielen d:n tilalla, esimerkiksi saaha, jäähä, myös saahaan.
— Wikipedia: Keski- ja pohjoispohjalaiset murteet

Etymologia

itäsuomalainen + johdin -uus

Esiintymistiheys

104 esiintymää · 0.0 / milj.

Suomi24
0.0
Sanomalehdet
0.7
Aikakauslehdet
0.0
Wikipedia
0.0
Reddit
0.0
Tekstitykset
0.0

Taivutustiedot

SijamuotoYksikkö
Nominatiivi
Genetiivi
Partitiivi
Essiivi
Translatiivi
Inessiivi
Elatiivi
Illatiivi
Adessiivi
Ablatiivi
Allatiivi
Abessiivi

Riimit

-ɑisuːs

Kaikki riimit

Lähteet

Viittaa tähän artikkeliin

Asiasanasto.fi. (s.a.). Itäsuomalaisuus. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 21.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/itäsuomalaisuus