- Sanakirjassa
- Käsitellään sanan järki yhteydessä
- Vastineita
- inkeroinen, karjala, lyydi, vepsä, vatja, viro
Alkuaan järki lienee ollut ’järjestys, kunto; rivi’. äänteellinen yhtäläisyys jälki sanan kanssa (katso tätä) on ilmeisesti aiheuttanut eräänlaista merkityksen lainautumista: murt. järilleen ’takaisin, jälleen’
Vastineet sukukielissä (6 kieltä)
Lähisukukielissä
| inkeroinen | järestǟ, järkennǟ, järkeǟn ’heti’ |
|---|---|
| karjala | järki ’järjestys, tila, kunto; järki; (adv.) aivan, ylen, hyvin’, jären ’kovin, varsin, hyvin’, järkieh ’heti; peräkkäin, jäljekkäin’ |
| lyydi | d́ärgillē, ‑illeh, järilleh ’takaisin, taakse’ |
| vepsä | ǵärǵ, d́ärk (adv.) ’aivan; vain, yksinomaan’ |
| vatja | järkeäzä ’heti’, (vatjan Kukkosin murre) järkiǟ(stǟ), (suomi →) järestǟ ’sama merkitys’ |
| viro | järg (g. järje) ’vuoro, järjestys; jatko; jakso, rivi, sarja; asema, olotila’, järel ’jäljessä’, järgmine ’seuraava, jälkimmäinen’. |
itämerensuomi → pohjoissaame jærˈgâ (luulajansaame inarinsaame koltansaame kildininsaame) ’järki, äly; keli; siivo, järjestys’.
Lähisukukielissä
| karjala | järelläh, järilleh ’sama merkitys’, viro järele jne. |
|---|
Sattumaa lienee, että muun muassa turkkilaisissa kielissä on samantapaisia sanoja, esimerkiksi järgä ’rivi, järjestys’.