- Alkuperä
- Lainasana (muinaisruotsi: jaa)
- Sanakirjassa
- Käsitellään sanan jaa yhteydessä
- Vastineita
- inkeroinen, viro
Lähtökohta: ← muinaisruotsi jaa, ia, nykyruotsi ja ’niin, kyllä’, muinaisnorja já vahvistava, myöntävä interj., nykytanska ja, gootti ja jne.
eteläsaame jāh ’niin, kyllä’, pohjoissaame jā ’niin, niinkö, vai niin (usein lievästi epäillen)’, jā-a emf. ’kyllä’, jā-ja ’jaa, jaa (usein pettymyksen ilmaus)’, inarinsaame jȧȧ ’niin’, jȧȧ-ȧȧ ’vai niin, niin’, koltansaame jǡ ’jaa, vai niin’ ainakin useimmiten kai suoraan ← skandinaavinen.