jamakkasubstantiivi
/ˈjɑmɑkːɑ/
Merkitys
(käännetty englannista)- 1.(murteellinen)hapatetusta maidosta lämmittämällä valmistettu rahka, joka muistuttaa prostokvašaa
Esimerkkilauseet
emintimä, harakan-hattu, hospi-, huora- l. jamakka-nori-heinä, kanansilmä, kolmi- l. lempikukka, lesken-, pellavas- l. pistosheinä, päivänkakkara, tervaheinä, varsanpolvi, äitipnolen-kukka, äitipuoli.
Moni aimoo piika tämän ennätti, ja kovasti ennätti aina naisten joukossa vätystävä Piika-Jaskaki, Pukmanniksi nimitelty Jamakka-Jaska, joka polki ja hyppöötti rukkiaan kuin mieletön, vetäisi villoja kehrätessään hahtuvan heti oikoiseksi ja vielä kehahteli:
Maitoruoat Maitoruoista tunnettiin lyhyt piimä, kokkeli, jamakka eli paistettu piimä, rahka, uunijuusto ja haudottu maito.
Taivutustiedot
| Sijamuoto | Yksikkö |
|---|---|
| Nominatiivi | jamakka |
| Genetiivi | jamakan |
| Partitiivi | jamakkaa |
| Essiivi | jamakkana |
| Translatiivi | jamakaksi |
| Inessiivi | jamakassa |
| Elatiivi | jamakasta |
| Illatiivi | jamakkaan |
| Adessiivi | jamakalla |
| Ablatiivi | jamakalta |
| Allatiivi | jamakalle |
| Abessiivi | jamakatta |
Riimit
-ɑmɑkːɑ
Kaikki riimit