ja­mak­ka

substantiivi/ˈjɑmɑkːɑ/
Jaa

Merkitys

(käännetty englannista)
  1. (murteellinen)hapatetusta maidosta lämmittämällä valmistettu rahka, joka muistuttaa prostokvašaa

Esimerkkilauseet

emintimä, harakan-hattu, hospi-, huora- l. jamakka-nori-heinä, kanansilmä, kolmi- l. lempikukka, lesken-, pellavas- l. pistosheinä, päivänkakkara, tervaheinä, varsanpolvi, äitipnolen-kukka, äitipuoli.
Elias Lönnrot, Flora fennica
Moni aimoo piika tämän ennätti, ja kovasti ennätti aina naisten joukossa vätystävä Piika-Jaskaki, Pukmanniksi nimitelty Jamakka-Jaska, joka polki ja hyppöötti rukkiaan kuin mieletön, vetäisi villoja kehrätessään hahtuvan heti oikoiseksi ja vielä kehahteli:
Samuli Paulaharju, Härmän aukeilta
Maitoruoat Maitoruoista tunnettiin lyhyt piimä, kokkeli, jamakka eli paistettu piimä, rahka, uunijuusto ja haudottu maito.
Wikipedia: Karjalainen ruokaperinne

Taivutustiedot

SijamuotoYksikkö
Nominatiivijamakka
Genetiivijamakan
Partitiivijamakkaa
Essiivijamakkana
Translatiivijamakaksi
Inessiivijamakassa
Elatiivijamakasta
Illatiivijamakkaan
Adessiivijamakalla
Ablatiivijamakalta
Allatiivijamakalle
Abessiivijamakatta

Riimit

-ɑmɑkːɑ

Kaikki riimit

Lähteet