jankuttaja
substantiiviJohdettu sanasta: jankuttaa
Merkitys
- 1.(arkikieltä)henkilö, joka jankuttaa
Esimerkkilauseet
Kapteeni oli käynyt aivan punaseksi; hän sieppasi lakin päästään ja lähti tämä kädessä äkkiä ulos... "Mokoma jankuttaja olet sinä hevoshuijariksi"...
Laertes otti kuitenkin tavallisesti osalleen rakastajat, Philine kamarineitsyet, ja molemmat nuoret naiset ottivat ollakseen toinen naiivina toinen tunteellisena rakastajattarena ja vanhan jankuttajan tehtävät olivat itsestään selvät.
Debattia 1940 -luvulla tutkinut professori Yrjö Hirn kuvaili Bergbomin muuttuneen sen aikana " visionääristä pikkumaiseksi jankuttajaksi ".