jan­ku­tus

substantiivi/ˈjɑŋkutus/
Jaa

Johdettu sanasta: jankuttaa

Merkitys

  1. (arkikieltä)se, että jankuttaa; jankuttaminenLopeta jo tuo jankutus!

Synonyymit

Etymologia

jankuttaa + johdin -us

Esimerkkilauseet

Sillä olipa hän poissa näitä kotimaassa kestäviä jankutuksia kuuntelemasta, ja kylläpä vielä hyväksymistäkin seuraisi.
— Lars Dilling, Lahjakas
Voipi sanoa että samaa kuin Kant kategoorisine imperatiiveineen oli henkisen vararikon ja itsemurhan partaalle joutuneelle filosofiselle teoloogialle, samaa oli Tolstoi jankutuksineen isän tahdosta epäilemään alkaneille kristityille.
— Moses Hahl, Lihan evankeliumi
Pituus 26-31  cm, siipien kärkiväli 40-65  cm, paino 85-170  g. Tavallisin ääni ' tjyy -hy ', varoitus on loppumaton ' kip -kip -kip …' jankutus.
— Wikipedia: Punajalkaviklo

Esiintymistiheys

9 156 esiintymää · 3.5 / milj.

Suomi24
4.3
Sanomalehdet
0.2
Aikakauslehdet
0.2
Wikipedia
0.0
Reddit
0.9
Tekstitykset
0.3

Taivutustiedot

Taivutusluokka 39

SijamuotoYksikkö
Nominatiivijankutus
Genetiivijankutuksen
Partitiivijankutusta
Essiivijankutuksena
Translatiivijankutukseksi
Inessiivijankutuksessa
Elatiivijankutuksesta
Illatiivijankutukseen
Adessiivijankutuksella
Ablatiivijankutukselta
Allatiivijankutukselle
Abessiivijankutuksetta

Riimit

-ɑŋkutus

Kaikki riimit

Lähteet