ja­no­a­mi­nen

Vanhurskauden ja Jumalan isoaminen ja janoaminen näkyy ulospäin.

Eiköhän vain ole niin, ettei itse janoaminen sinänsä koskaan kohdistu mihinkään muuhun kuin siihen, minkä halua se olennoltaan on, siis juomaan sinänsä, ja samaten nälkä ruokaan sinänsä?

Theravāda ymmärtää olemassaolon ja kärsimyksen juuren olevan janoaminen (tanha), joka tuo muassaan saasteita kuten vihan, pahan tahdon, vieroksunnan, ahneuden, kateuden, petollisuuden, pelon, aistillisen toiveen, pakkomielteen, intohimon, ärsytyksen, häiriintymisen, koston, murehdinnan ja ruumiillisen kiintymyksen.