jun­na­ta

verbi/ˈjunːɑtɑˣ/
Jaa
Viittaa artikkeliin

jun-na-ta (3 tavua) · 7 kirjainta · Suomen kielen 14 778. yleisin sana

Merkitys

  1. (arkikieltä)polkea paikallaan, toimia hitaasti tai työläästi

Synonyymit

Esimerkkilauseet

Kerttu, Auno, Sanna, Vappu ja Katri ne jo tavata junnasivat Reeta, Riikka ja Saara vielä kirjaimia muistelivat.
— Heikki Meriläinen, Pietolan tytöt
Samaan kirkkomaan kansaan yhtyivät ja takaisin kääntyivät vastaan tulijat, ja samana suurjoukkona sitten hiljalleen mennä junnattiin kohti pyhää kalmistoa, hissit ja hintulit suurena etuväkenä, vakainen vainaja kintereillä, ja perässä pitkä saattojoukko.
— Samuli Paulaharju, Kiveliöitten kansaa Pohjois-Ruotsin suomalaisseuduilta
Toisinaan esiintyy myös se merkitysero, että johtaminen ja nimenomaan yritysjohtaminen mielletään korkealentoiseksi, haasteelliseksi, osaavaksi ja laadukkaaksi toiminnaksi, kun sen sijaan hallinto ilmenee arkisena, tylsänä, kaavamaisena ja jopa turhanaikaisena junnaamisena.
— Wikipedia: Hallinto

Kollokaatiot

Sanoja, jotka esiintyvät usein sanan junnata lähellä klassikkokirjoissa ja Wikipediassa.

Substantiivit
Hän oli kyllästynyt jatkuviin miehistönvaihdoksiin ja paikallaan junnaamiseen.
— Wikipedia: Geezer Butler

Etymologia

Vanhin tieto
Elias Lönnrot, 1874
Levinneisyys
yleinen

Lainalähde: ? ← nykyruotsi murt. Suomi stockjunnare ’tukinuittaja’ — ellei lainaussuunta ole päinvastainen ja suomen sanue deskr.-peräinen.

Samaa juurta olevia sanoja

Yhdyssanat ja johdokset

Johdokset

Esiintymistiheys

8 253 esiintymää · 3.1 / milj.

Suomi24
3.6
Sanomalehdet
1.6
Aikakauslehdet
1.5
Wikipedia
0.4
Reddit
3.5
Tekstitykset
0.4

Taivutustiedot

Taivutusluokka 73 (salata)

Yleisimmät: junnaa 41 % · junnaamaan 21 % · junnata 7 %

MuotoTaivutus
Infinitiivi
Ind. prees. yks. 1.
Ind. imperf. yks. 3.
Kond. prees. yks. 3.
Pot. prees. yks. 3.
Imperat. prees. yks. 3.
Akt. 2. partisiippi
Pass. imperf.

Verbin junnata taivutus

Indikatiivi

PersoonaPreesensImperfektiPerfektiPluskvamperfekti
minäjunnaanjunnasinolen junnannutolin junnannut
sinäjunnaatjunnasitolet junnannutolit junnannut
hänjunnaajunnasion junnannutoli junnannut
mejunnaammejunnasimmeolemme junnanneetolimme junnanneet
tejunnaattejunnasitteolette junnanneetolitte junnanneet
hejunnaavatjunnasivatovat junnanneetolivat junnanneet
passiivijunnataanjunnattiinon junnattuoli junnattu

Konditionaali

PersoonaPreesensPerfekti
minäjunnaisinolisin junnannut
sinäjunnaisitolisit junnannut
hänjunnaisiolisi junnannut
mejunnaisimmeolisimme junnanneet
tejunnaisitteolisitte junnanneet
hejunnaisivatolisivat junnanneet
passiivijunnattaisiinolisi junnattu

Imperatiivi

PersoonaPreesensPerfekti
sinäjunnaa—
hänjunnatkoonolkoon junnannut
mejunnatkaamme—
tejunnatkaa—
hejunnatkootolkoot junnanneet
passiivijunnattakoonolkoon junnattu

Potentiaali

PersoonaPreesensPerfekti
minäjunnannenlienen junnannut
sinäjunnannetlienet junnannut
hänjunnanneelienee junnannut
mejunnannemmelienemme junnanneet
tejunnannettelienette junnanneet
hejunnannevatlienevät junnanneet
passiivijunnattaneenlienee junnattu

Infinitiivit

1. infinitiivijunnata
1. inf. pitkä muotojunnatakseen
2. inf. inessiivijunnatessa
2. inf. inessiivi, passiivijunnattaessa
2. inf. instruktiivijunnaten
3. inf. inessiivijunnaamassa
3. inf. elatiivijunnaamasta
3. inf. illatiivijunnaamaan
3. inf. adessiivijunnaamalla
3. inf. abessiivijunnaamatta
3. inf. instruktiivijunnaaman
4. infinitiivijunnaaminen
5. infinitiivijunnaamaisillaan

Partisiipit

Aktiivin 1. partisiippijunnaava
Passiivin 1. partisiippijunnattava
Aktiivin 2. partisiippijunnannut
Passiivin 2. partisiippijunnattu
Agenttipartisiippijunnaama
Kieltopartisiippijunnaamaton

Riimit

-unːɑtɑ

Kaikki riimit

Lähteet

Viittaa tähän artikkeliin

Asiasanasto.fi. (s.a.). Junnata. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 21.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/junnata