juu­ren­haa­ra

substantiivi/ˈjuːrenˌhɑːrɑ/
Jaa
Viittaa artikkeliin

juu-ren-haa-ra (4 tavua) · 11 kirjainta

Yhdyssana: juuri + haara

Merkitys

(käännetty englannista)
  1. kasvin juuresta erkaneva sivuosa tai haara

Esimerkkilauseet

Se juuri, johon jättiläinen oli tarttunut ja joka oli antanut hänen kädelleen tukea, kuului katajapensaaseen ja siihen tarttuminen oli osaltansa irroittanut toisia juurenhaaroja, jotka olivat kiinni penkeressä.
— C. Georg Starbäck, Engelbrekt Engelbrektinpoika II
Se mitataan 130 cm:n korkeudelta lähtöpisteestä, joka on ylin tyveä laajentavan, katkaisua haittaavan juurenhaaran niska tai ellei sellaista ole, maanpinnan raja puun tyveä vasten.
— Wikipedia: Rinnankorkeusläpimitta

Taivutustiedot

Taivutusluokka 9 (kala)

SijamuotoYksikkö
Nominatiivi
Genetiivi
Partitiivi
Essiivi
Translatiivi
Inessiivi
Elatiivi
Illatiivi
Adessiivi
Ablatiivi
Allatiivi
Abessiivi

Riimit

-ɑːrɑ

Kaikki riimit

Lähteet

Viittaa tähän artikkeliin

Asiasanasto.fi. (s.a.). Juurenhaara. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 22.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/juurenhaara