jäl­ki­ruo­ka­vii­ni

Tuoksuvat hehkuvat jälkiruokaviinit olivat kuin läpitunkevia lemmenjuomia, ja niiden huumaus herätti outoja kangastuksia, samalla kun jalat ja kädet saivat kokea niiden kahlehtivaa voimaa.

Kuusivuotisia kreikkalaisia ja vuotta nuorempia campanialaisia viinejä, lakanpunaista caecubumia, paksua ja muskotille tuoksuvaa chiumia, helmeilevää tummanpunaista falernolaista, mareoticumia, jota juotiin kalaruokien kanssa: pisces natare oportet! Sivupöydälle oli ladottu pullottua Veronan kirpeätä jälkiruokaviiniä, josta keisarin tiedettiin erikoisesti pitävän ja jota hän säännöllisesti tarjosi, kun ehdittiin juustoon ja kuiviin leivoksiin.

Juusto tarjoillaan tavallisesti juustotarjottimella ja se sopii yhteen oluen, punaviinin ja jälkiruokaviinin kanssa.