ka­deh­ti­mi­nen

substantiivi/ˈkɑdehtiminen/
Jaa
Viittaa artikkeliin

ka-deh-ti-mi-nen (5 tavua) · 12 kirjainta

Johdettu sanasta: kadehtia

Merkitys

  1. teonnimi verbistä kadehtia

Esimerkkilauseet

Miltei ainoa kauna, mikä koskaan oli tahrannut hänen elämäänsä, oli toisten omistamien esineiden kiusallinen kadehtiminen.
— Sinclair Lewis, Tuhlaajavanhemmat
Jopa jonkinlainen toistensa kadehtiminen ilmeni hänen kolmessa orjassaan.
— Guy de Maupassant, Elämän tarina
Katkera, pisteliäs ja panettelunhaluinen mielenlaatu, häijy sukkeluus ja niiden kadehtiminen, jotka menestyivät paremmin kuin tuollaisten herttaisten ominaisuuksien haltia itse, eivät tosin aina ole olleet esteinä hovimiehen kohoamiselle, mutta silloin täytyy niihin sekautua joku määrä itsekästä viekkautta ja harkintaa, joista Sir Mungolla ei ollut mitään osuutta.
— Walter Scott, Nigelin vaiheet

Etymologia

kadehtia + johdin -minen

Taivutustiedot

Taivutusluokka 38 (nainen)

Yleisimmät: kadehtiminen 37 % · kadehtimista 30 % · kadehtimisen 20 %

SijamuotoYksikkö
Nominatiivi
Genetiivi
Partitiivi
Essiivi
Translatiivi
Inessiivi
Elatiivi
Illatiivi
Adessiivi
Ablatiivi
Allatiivi
Abessiivi

Riimit

-iminen

Kaikki riimit

Lähteet

Viittaa tähän artikkeliin

Asiasanasto.fi. (s.a.). Kadehtiminen. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 20.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/kadehtiminen