kai­un­ta

substantiivi/ˈkɑi̯.untɑ/
Jaa
Viittaa artikkeliin

kai-un-ta (2 tavua) · 7 kirjainta

Johdettu sanoista: kaiku, kaikua

Merkitys

Synonyymit

Esimerkkilauseet

Missä revontulet leiskuu, missä tähdet valaisevat maita, joilla kuolinliinat iät kaikki yllään on, missä kuolon kolkon mailla silmää ollut ei oo eikä ihmisääni yrittänyt synnyttämään kaiuntaa.
— Viktor Rydberg, Itämeren risteilijä
Ainoastaan vähän saattoi eroittaa sumun ja pimeyden läpi, mutta äänekkäitä ihmisten huutoja värähteli läpi ilman, ja myrskykellon kaiunnan herättämät koirat haukkuivat joka suunnalla.
— Charles Dickens, Oliver Twist
Sopiva kaiunta sen sijaan vahvistaa usein ääntä miellyttävästi, ja esimerkiksi kivikirkkojen akustiikassa on tyypillisesti voimakas ja pitkä jälkikaiunta, joka antaa äänelle mahtipontisuutta.
— Wikipedia: Jälkikaiunta

Etymologia

kaikua + johdin -nta

Yhdyssanat ja johdokset

Yhdyssanat

Käännökset

  • engl.reverberation

Hierarkia

Alakäsitteet

Englanninkieliset vastineet

  • reverberation

Taivutustiedot

Taivutusluokka 9 (kala), vokaalivaihtelutyyppi J

SijamuotoYksikkö
Nominatiivi
Genetiivi
Partitiivi
Essiivi
Translatiivi
Inessiivi
Elatiivi
Illatiivi
Adessiivi
Ablatiivi
Allatiivi
Abessiivi

Riimit

-ɑiuntɑ

Kaikki riimit
aiheet:

Lähteet

Viittaa tähän artikkeliin

Asiasanasto.fi. (s.a.). Kaiunta. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 18.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/kaiunta