kai­van­ne

substantiivi
Jaa
Viittaa artikkeliin

kai-van-ne (3 tavua) · 8 kirjainta

Johdettu sanasta: kaivaa

Merkitykset

  1. kaivanto (varsinkin pieni tai keskeneräinen)
  2. aktiivin potentiaalin konnegaatiomuodon preesens verbistä kaivata

Synonyymit

Esimerkkilauseet

No, eipä häntä talon toimet kaivanne, työtöntä miestä, eikä jäänyt jälkeentulevaisia turvattomiksi...
— Pentti Haanpää, Maantietä pitkin
etköhän pelkää sille tielle jääväsi, — eipähä sinua rikkautesi kaivanne.
— Thomas Friman, Suomen rahvaan olo Pietarissa
Alempana joenuomassa kaivanne jatkuu ja myös sen viereen on kaivanteet kasattu 1,3 kilometriä pitkäksi ja viivoittimensuoraksi saareksi.
— Wikipedia: Vanttauskosken vesivoimalaitos

Etymologia

Sanakirjassa
Käsitellään sanan kaivaa yhteydessä
Vastineita
inkeroinen, karjala, lyydi, vepsä, vatja, viro ja 6 muuta kieltä
Vastineet sukukielissä (12 kieltä)

Lähisukukielissä

inkeroinenkaivā ’kaivaa; nostaa, (erik.) nostaa perunaa’, kaivella
karjalakaivoa, kaivella, kaivertoa, kaivanneh, kaivanto, kaivannaine ’kovertamalla tehty tai kiinnitetty’, kaivantahine ’kaivamalla tehty; kaivanto’
lyydikaivada ’kaivaa’
vepsäkaida (prs. kaivan)
vatjakaivā ’sama merkitys’
virokaevata ’kaivaa, tonkia; puskea (lehmä)’, kaevand ’kaivettu oja, uoma’
liivikouvə ’kaivaa; puskea’

Kaukaisemmissa sukukielissä

saamegoaiˈvot ’ammentaa; kaivaa; lapioida’ (1. tavussa ollut alkuaan *‑oi-)
mordvakajams ’heittää pois, kaataa pois; riisua (vaatteet)’
marikoem ’kaivaa’
udmurttikujalni̮ ’heittää (pois)’
komikojni̮, Ylä-Sysolan komi ko̭jni̮ ’viskata (vettä kiukaalle); kaataa, ravistella’ (← kperm *ko̭- ← *ka-)
–? unkari hajít ’heittää, viskata’.

Eri alkuperää ovat udmurtti kujni̮, komi kojni̮ ’lapioida (lunta)’ (← kperm *ko-).

Liittyvät sanat

Lähteet

Viittaa tähän artikkeliin

Asiasanasto.fi. (s.a.). Kaivanne. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 20.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/kaivanne