kalahauta
substantiivi/ˈkɑlɑˌhɑu̯tɑ/ka-la-hau-ta (4 tavua) · 9 kirjainta
Merkitys
(käännetty englannista)- vesistön syvänne, joka on ensisijaisesti kalojen asuttama
Esimerkkilauseet
Siitä karin nimi: Musta hepo, merimiehen hauta — oiva kalahauta!" —, päätti Matsas, vaiti lapset veteen katsoi, vihreässä liejussaan haaksi ammotti kuin hylkyraato.Se alkoi ikäänkuin pyyhkiytyä pois hänen sielustaan... Tyhjät, karut, kolkot olivat hänelle nuo rakkaat rannat, joita hän oli ennen onkiretkillään ihastellen soudellut, etsinyt kallioiden juurelta kalahautoja syväongilleen.Siitä ilman impi käännähyttää kättä meressä, pohjaa sitä jalalla, kuplisteleikse ja seisotteleikse sillä, ja niistä liikkeistä syntyvät niemet ja lahdet rannoille, kalahaudat ja karit mereen.Taivutustiedot
| Sijamuoto | Yksikkö |
|---|---|
| Nominatiivi | |
| Genetiivi | |
| Partitiivi | |
| Essiivi | |
| Translatiivi | |
| Inessiivi | |
| Elatiivi | |
| Illatiivi | |
| Adessiivi | |
| Ablatiivi | |
| Allatiivi | |
| Abessiivi |
Riimit
-ɑutɑ
Kaikki riimitLähteet
Viittaa tähän artikkeliin
Asiasanasto.fi. (s.a.). Kalahauta. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 20.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/kalahauta