Asiasanasto.fi

kal­lo

erisnimi, substantiivi/ˈkɑlːo/
Jaa

Merkitykset

  1. eläimen pään luinen kuori, joka suojaa muun muassa aivoja. Ihmisestä puhuttaessa usein muodossa pääkallo.Koira sai kuulan kalloonsa. – Koira tapettiin ampumalla.
  2. (kuvaannollisesti)(arkikieltä)pääJätin koulun kesken, kun ei mennyt ollenkaan teoria kalloon.

Synonyymit

Etymologia

germaaninen laina

Yhdyssanat ja johdokset

Johdokset

Liittyvät sanat

Käännökset

  • engl.skull, head, cranium
  • ruotsikranium, skalle
  • saksaSchädel (m), Kopf (m)
  • ranskacrâne (m)
  • venäjäголова (f), череп (m)
  • esp.cráneo (m)
  • viropea, pealuu, kolju, kolp
  • italiacranio (m), teschio (m)
  • puolaczaszka (f)

Hierarkia

Alakäsitteet

Esimerkkilauseet

Ett'ei laki sua sakota, Ja pane pahat reisut; Niin saatin laulaa helistää, Ett' oikein seinät soipi Olutta juoda välistä, Kuin kallo kantaa voipi.
— J. F. Granlund, Wähänen Laulu-kirja
Välistä löytyi kokonaisia hevosen kallojakin, puhumattakaan leukaluista.
— Arvi Järventaus, Taivaallinen puuseppä
Fossiiliin kuului osittainen kallo, hampaita, selkäranka, kynsiluut ja sekalaiset lanne - ja jalkaluut.
— Wikipedia: Carcharodontosaurus

Englanninkieliset vastineet

  • caput
  • dome
  • skull
  • cranium
  • head

Esiintymistiheys

29 469 esiintymää · 11.2 / milj.

Suomi24
9.7
Sanomalehdet
3.1
Aikakauslehdet
3.8
Wikipedia
18.4
Reddit
8.0
Tekstitykset
33.9

Taivutustiedot

Taivutusluokka 1

SijamuotoYksikkö
Nominatiivikallo
Genetiivikallon
Partitiivikalloa
Essiivikallona
Translatiivikalloksi
Inessiivikallossa
Elatiivikallosta
Illatiivikalloon
Adessiivikallolla
Ablatiivikallolta
Allatiivikallolle
Abessiivikallotta

Riimit

-ɑlːo

Kaikki riimit
aiheet:
luokat:

Lähteet