kan­nik­ko

substantiivi
Jaa

Johdettu sanasta: kanto

Merkitys

  1. useista lähekkäin sijaitsevista puunkannoista muodostuva kokonaisuus

Esimerkkilauseet

Nyt siinä tosin törötti vielä tuumanmittainen käryävä kannikko, mutta tämäkin oli sentään paljon siistimpi entistänsä.
— Lauri Luoto, Ikuiset uhritulet
Eräänä iltana sanoi emäntä Jakelle: "Meidän vaurastumisemme käypi tällä tavalla kovin hitaasti, sillä emme me saa peltoa levenemään niin rohki kuin pitäisi, kun kova korpi ja kannikko on kova vastarinnan tekijä.
— Pietari Päivärinta, Syyslehtiä
Vihollisen panssarintorjuntakiväärillä osuttiin vaunun numero 146 tornin alustaan, jolloin alikersantti Uutela ja panssarimies Kannikko haavoittuivat.
— Wikipedia: Suomen panssaridivisioona