Asiasanasto.fi

kansantuomioistuin

substantiivi

/ˈkɑnsɑnˌtuo̯mioˌistui̯n/

Yhdyssana: kansa + tuomio + istuin

Merkitys

  1. 1.ilman ammattituomareita toimiva, maallikoista koostuva tuomioistuin

Etymologia

genetiivi + kansa + tuomioistuin

Liittyvät sanat

Esimerkkilauseet

Murhattujen omaiset vaativat hänen henkeänsä, ja makedonialainen kansantuomioistuin tuomitsi hänet kuolemaan.

Carl Grimberg, Kansojen historia 3 Vanha aika III

Sillä ensiksi ei kansankokouksella ollut valtaa tuomita heitä, vaan olivat he kansantuomioistuinten tuomittavia, ja toiseksi oli laeissa määräys, ett'ei samalla äänestyksellä saanut useampia yht'aikaa tuomita; kolmanneksi ei strateegeille suotu, niinkuin olisi pitänyt, tarpeellista aikaa puolustukseen.

Platon, Sokrateen puolustuspuhe

Aseistautuneiden sanskulottien joukot tunkeutuivat vankiloihin, raahasivat vangit ulos selleistään ja surmasivat nämä joko saman tien tai improvisoidussa " kansantuomioistuimessa " pidetyn pikaoikeudenkäynnin jälkeen.

Wikipedia: Syyskuun murhat

Esiintymistiheys

459 esiintymää, 0.2 / milj.

Suomi24
0.2
Sanomalehdet
0.2
Aikakauslehdet
0.0
Wikipedia
1.0
Reddit
0.1
Tekstitykset
0.1

Taivutustiedot

Taivutusluokka 33

Nominatiivikansantuomioistuin
Genetiivikansantuomioistuimen
Partitiivikansantuomioistuinta
Essiivikansantuomioistuimena
Translatiivikansantuomioistuimeksi
Inessiivikansantuomioistuimessa
Elatiivikansantuomioistuimesta
Illatiivikansantuomioistuimeen
Adessiivikansantuomioistuimella
Ablatiivikansantuomioistuimelta
Allatiivikansantuomioistuimelle
Abessiivikansantuomioistuimetta

Riimit

-istuin

Kaikki riimit