Asiasanasto.fi

kar­kaa­jasubstantiivi

/ˈkɑrkɑːjɑ/

Johdettu sanasta: karata

Merkitys

(käännetty englannista)
  1. 1.pakenija tai henkilö, joka poistuu luvatta paikalta

Esimerkkilauseet

Iltahämärä ja karkaajan epäsäännölliset liikkeet vaikeuttivat tähtäämistä, ja suunnatessaan joustaan Dick tunsi vähän sääliä, jopa melkein toivoi ampuvansa sivuitse.

Robert Louis Stevenson, Musta nuoli

Wene vapisi ja keikkui kuin hevoinen, joka kuulee jalopeuran kiljuvan; vihdoin peräytyi se takasi, ikään kuin olisi mielinyt pa'eta niin voimakasta päälle karkaajata; mutta tämän kautta tuli enämmin vahinkoimaan itseänsä.

Alexandre Dumas, Kertomus Wilhelmi Tellistä ja Sveitsinmaan vapauttamisesta

Kuitenkin Franco Pellizotti voitti etapin, ja muu joukko ajoi muut karkaajat kiinni.

Wikipedia: Pariisi–Nizza-ajo 2007

Taivutustiedot

Taivutusluokka 10

SijamuotoYksikkö
Nominatiivikarkaaja
Genetiivikarkaajan
Partitiivikarkaajaa
Essiivikarkaajana
Translatiivikarkaajaksi
Inessiivikarkaajassa
Elatiivikarkaajasta
Illatiivikarkaajaan
Adessiivikarkaajalla
Ablatiivikarkaajalta
Allatiivikarkaajalle
Abessiivikarkaajatta

Riimit

-ɑrkɑːjɑ

Kaikki riimit