kar­ku­ri

substantiivi/ˈkɑrkuri/
Jaa
Viittaa artikkeliin

kar-ku-ri (3 tavua) · 7 kirjainta · Suomen kielen 15 949. yleisin sana

Johdettu sanasta: karata

Merkitys

  1. henkilö tai eläin, joka on karannut jostakinNiuvanniemen karkuri yhä pakosalla (yle.fi)

Synonyymit

Esimerkkilauseet

Mikäli muistamme, ovat Kiven tuotteet seuraavat: draamalliset runoelmat Nummisuutarit, Lea, Karkurit, Yö ja päivä ja Margareta sekä kertomus Seitsemän Veljestä ja hänen lyyrilliset runoelmansa.
— J. V. Lehtonen, Aleksis Kivi aikalaistensa arvostelemana
Kaunis karkuri, oi! En ole tiikeri, en lie leijonakaan Libyan korvesta, jätä äitisi jäljet, kypsä miestä jo seuraamaan!
— Eino Leino, Maailman kannel
Osa vangeista oli tavanomaisia rikollisia, osa karkureita, kutsuntapakolaisia, aseistakieltäytyjiä tai pasifisteja, ja osa natsihallinnon poliittisia vastustajia.
— Wikipedia: Saksan armeijan kenttärangaistusleirit Suomessa

Kollokaatiot

Sanoja, jotka esiintyvät usein sanan karkuri lähellä klassikkokirjoissa ja Wikipediassa.

Substantiivit
Kiven 'Karkureista', on esitetty kaksi kertaa, perjantaina ja sunnuntaina.
— J. V. Lehtonen, Aleksis Kivi aikalaistensa arvostelemana
Jokaisen ihmisen velvollisuus on palvella kokonaisuutta, ja sitä, joka pettää lähimmäisensä, hän nimittää karkuriksi.
— Carl Grimberg, Kansojen historia 3 Vanha aika III
Tuokaatte molemmat karkurit takasin käsistä ja jaloista sidottuina!
— Mayne Reid, Tiikerien pyydystäjä

Etymologia

Sanakirjassa
Johdos, käsitellään sanan karata yhteydessä
Vanhin tieto
Raamattu, 1642
Vastineita
inkeroinen, karjala, lyydi, vepsä, vatja, viro ja 2 muuta kieltä
Vastineet sukukielissä (8 kieltä)

Lähisukukielissä

inkeroinenkarkahua ’paeta’, karku ’karku’
karjalakarata ’kisata, tanssia, hyppiä vallattomasti; laukata; paeta; menettää’, karkautuo ’kaikota’, karku ’pako, karku’
lyydikargaita ’kirmata, kirmaten juosta (hevonen)’
vepsäkargaita, karge̮ita ’tanssia’, karg ’tanssi’
vatjakargata ’karata’
virokarata (prs. kargan) ’karata, hyppiä, tanssia; astua, siittää’, karg (g. karu) ’pako’
liivikargə (prs. kārgəb, (salatsinliivi) kargub) ’hypätä, hypähtää; kiirehtiä’

(suomi → pohjoissaame garˈgedit ’karata, juosta tiehensä’, inarinsaame kȧrgȧđ ’sama merkitys’)

Kaukaisemmissa sukukielissä (epävarma)

länsimarilänsimari kə̑rγə̑žam, itämari kuržam ’juosta; vieriä’ (edellyttää 1. tavussa alkup. *u:ta).

Samaa juurta olevia sanoja

Yhdyssanat ja johdokset

Käännökset

  • engl.escapee, fugitive
  • ruotsirymling

Hierarkia

Alakäsitteet

Englanninkieliset vastineet

  • fugitive
  • escapee
  • runaway
  • fleer

Esiintymistiheys

7 399 esiintymää · 2.8 / milj.

Suomi24
2.0
Sanomalehdet
2.5
Aikakauslehdet
0.7
Wikipedia
2.5
Reddit
1.1
Tekstitykset
13.0

Taivutustiedot

Taivutusluokka 6 (paperi)

Yleisimmät: karkuri 23 % · karkureita 21 % · karkurit 18 %

SijamuotoYksikkö
Nominatiivi
Genetiivi
Partitiivi
Essiivi
Translatiivi
Inessiivi
Elatiivi
Illatiivi
Adessiivi
Ablatiivi
Allatiivi
Abessiivi

Riimit

-ɑrkuri

Kaikki riimit
luokat:

Lähteet

Viittaa tähän artikkeliin

Asiasanasto.fi. (s.a.). Karkuri. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 19.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/karkuri