kar­saus

substantiivi/ˈkɑrsɑus/
Jaa

Johdettu sanasta: karsas

Merkitys

  1. se, että on karsas

Etymologia

karsas + johdin -us

Liittyvät sanat

Esimerkkilauseet

Myöskin kateus kuuluu niihin, karsaus ja ylenkatse, sisäinen loukkautuminen ja itsehalveksunta, kaikki pitkinä vihlovina sydänviilekkeinä, joita pelkää jokaiselle näyttävänsä.
— Eino Leino, Kootut teokset XV
Kreivi Henrik kalpeni, ja Junkker Strange iski hämillään salaisesti silmää kuninkaalle; mutta Valdemar ei sitä huomannut, eikä hän näyttänyt muistavan kreivi Henrikin silmien synnynnäistä karsauden vikaa.
— B. S. Ingemann, Waldemar Seier

Taivutustiedot

Taivutusluokka 40

SijamuotoYksikkö
Nominatiivikarsaus
Genetiivikarsauden
Partitiivikarsautta
Essiivikarsautena
Translatiivikarsaudeksi
Inessiivikarsaudessa
Elatiivikarsaudesta
Illatiivikarsauteen
Adessiivikarsaudella
Ablatiivikarsaudelta
Allatiivikarsaudelle
Abessiivikarsaudetta

Riimit

-ɑrsɑus

Kaikki riimit

Lähteet