kart­ta­ja

substantiivi/ˈkɑrtːɑjɑ/
Jaa

Johdettu sanasta: karttaa

Merkitys

(käännetty englannista)
  1. henkilö, joka välttelee tai karsastaa jotakin

Esimerkkilauseet

Hulluksi ne saattoivat sanoa minuakin, jätkäksi, työn karttajaksi, kun yhtiöön tulin.
— Pentti Haanpää, Isännät ja isäntien varjot
Hameen karttaja hameisiin kiertyi.
— Larin-Kyösti, Lemminkäinen

Taivutustiedot

Taivutusluokka 10

SijamuotoYksikkö
Nominatiivikarttaja
Genetiivikarttajan
Partitiivikarttajaa
Essiivikarttajana
Translatiivikarttajaksi
Inessiivikarttajassa
Elatiivikarttajasta
Illatiivikarttajaan
Adessiivikarttajalla
Ablatiivikarttajalta
Allatiivikarttajalle
Abessiivikarttajatta

Riimit

-ɑrtːɑjɑ

Kaikki riimit

Lähteet