kart­ta­merk­ki

substantiivi/ˈkɑrtːɑˌmerkːi/
Jaa

Yhdyssana: kartta + merkki

Merkitys

(käännetty englannista)
  1. kartalla käytettävä symboli, joka edustaa jotakin kohdetta tai ominaisuutta

Liittyvät sanat

Esimerkkilauseet

Tämä koski varmaankin karttamerkkejä ja pergamenttia, sillä mikään muu puheenaine — isäntänsäkään käsittelemänä, joka kuitenkin oli taas hyvin mahtava — ei olisi siinä määrässä voinut kiinnittää rättärin vakavaa ja kunnioittavaa huomiota.
— Walter Scott, Waverley
Samalla ojensi maakuntavanhin Markukselle kankean, valkean virkapaperin, jonka oikeassa yläkulmassa loisteli sininen karttamerkki ja yläreunassa numero 11646 ja siitä jonkunverran alaspäin suurilla, hohtavilla, varjostetuilla painokirjaimilla:
— Emil Elenius, Saarelaisvallesmanni
Sprinttikartan karttamerkeillä kuvataan yksityiskohtaisemmin maanpinnan kulkukelpoisuutta (esim.
— Wikipedia: Suunnistus

Esiintymistiheys

168 esiintymää · 0.1 / milj.

Suomi24
0.1
Sanomalehdet
0.1
Aikakauslehdet
0.2
Wikipedia
0.5
Reddit
0.0
Tekstitykset
0.0

Taivutustiedot

SijamuotoYksikkö
Nominatiivikarttamerkki
Genetiivikarttamerkin
Partitiivikarttamerkkiä
Essiivikarttamerkkinä
Translatiivikarttamerkiksi
Inessiivikarttamerkissä
Elatiivikarttamerkistä
Illatiivikarttamerkkiin
Adessiivikarttamerkillä
Ablatiivikarttamerkiltä
Allatiivikarttamerkille
Abessiivikarttamerkittä

Riimit

-erkːi

Kaikki riimit

Lähteet